Mikä estää meitä tavoittelemasta unelmiamme?

"Unelmien toteuttaminen ei ole kohdallani realistista."
"Jos olisin 20 vuotta nuorempi, kyllä minä sitten voisin toteuttaa unelmani."
"Minulla on niin vähän aikaa vielä olla täällä, että ei minun kannata toteuttaa unelmiani."
"Jos olisin valinnut 10 vuotta sitten toisin, minulla saattaisi nyt olla mahdollisuus toteuttaa unelmani."
"En voi jättää työtäni/miestäni/lapsiani/vanhempiani ja vain lähteä juoksemaan unelmieni perään!"
"Ehkä jos voittaisin lotossa 100.000€ voisin toteuttaa unelmani."
"Olen liian lihana/laiha/vanha/nuori/sairas/kömpelö/erilainen että kukaan ottaisi minua vakavasti jos lähtisin toteuttamaan unelmaani."
"Olisin itsekäs jos lähtisin toteuttamaan unelmaani nyt."
"En ole kouluttautunut riittävästi että voisin toteuttaa unelmani."
"Olen tehnyt liian paljon pahoja/vääriä asioita, että ansaitsisin toteuttaa unelmani."
"En kuitenkaan saavuta unelmaani, miksi siis tavoitella mahdotonta?"

Este, joka seisoo sinun ja unelmiesi välissä - olet sinä.

Lue tuo yllä oleva lause vielä kerran.

Se mitä ajattelet, se mihin suuntaat energiasi, on näkyvä elämässäsi.
Et tule koskaan olemaan liian _________________ (täytä haluamallasi adjektiivilla) ettetkö voisi toteuttaa unelmiasi.

Et voi koskaan tietää, mitä joku keksii. Olet ehkä 55-vuotias ja haluaisit ballerinaksi. Jos menisit balettitunnille ja harjoittelisit puhtaasta ilosta 5 vuotta, tuon ajan jälkeen eteesi saattaisi avautua tilaisuus esiintyä aikuisten balettinäytelmässä. Et ehkä olisi maailmankuulu, mutta toiveesi toteutuisi silti.

Tai ehkä haluat muuttaa ulkomaille mutta perhetilanteesi "estää" sinua muuttamasta nyt. Entäs jos vuoden kuluttua puolisollesi tai sinulle tarjotaan työpaikkaa ulkomailta? Lähtisitkö?

Yksi elämän parhaista puolista on se, ettemme tiedä mitä huominen tuo tullessaan. Saati mitä kaikkea viikon, kuukauden tai vuoden aikana tapahtuu. Voit kokea 365 ihmettä jos vain päätät nähdä ihmeitä kaikkialla.

Muistatko, kun reilu viikko sitten kerroin, että haluan löytää ihmisen, joka opettaa minua ylläpitämään energiakenttääni?

Viikonloppuna löysin jotain vielä parempaa. Löysin ihmisen, joka auttaa minua kehittymään ihmisenä ja auttaa minua sovittamaan kaikki ne sotkussa olevat palaset paikoilleen, jotta alan pikkuhiljaa nähdä kokonaiskuvaa elämästäni ja unelmistani.

Ensi viikolla pääsen keskustelemaan tuon ihmisen kanssa lisää ja sitten pääsemme aloittamaan yhteistyön. En vielä tiedä, miten pitkä tuo yhteistyö tulee olemaan mutta olen äärimmäisen kiitollinen ja iloinen siitä, että löysin tämän henkilön.

Et voi koskaan tietää, mitä huominen tuo tullessaan. Miksi siis sabotoit omia unelmiasi päättämällä, että et pysty saavuttamaan niitä? Sinun ei tarvitse tietää heti koko polkua siitä missä olet nyt sinne mihin haluat päästä.

Riittää, että tiedät, mikä on seuraava askeleesi. Joskus tuo askel voi olla se, että pyydät apua ihmiseltä, joka on jo saavuttanut sen mistä itse vielä haaveilet.

Kun keskität ajatuksesi ja energiasi unelmaasi, eteesi avautuu aivan uusi maailma. Löydät lehtileikkeitä, ilmoituksia, joku mainitsee ohimennen jotain tai teet vaistonvaraisen päätöksen hetken mielijohteessa.

Askel askeleelta - rappunen rappuselta - menet unelmiasi kohti.

Usko.
Luota.
Ja ota ensimmäinen askel.


Pancake Poppers

Minä taisin löytää uuden herkkuni - Pancake Poppers!

Nämä on todella helppo ja nopea tehdä eivätkä nämä ole liian makeita.

Idea näihin lähti alunperin (jälleen) Pinterestistä ja alkuperäinen ohje on täältä. Ensin en meinannut näitä tehdä ollenkaan mutta sitten satuin löytämään Prismasta eilen Iloleipureiden 20kpl kakkutikkarimuotin ja siitä se ajatus sitten lähti!

Taikina:
1 1/2 cuppia jauhoja
3 1/2 tl leivinjauhetta
3/4 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 cuppi + 1 rkl maitoa
1 iso kananmuna
1 kananmunan valkuainen
1 tl vaniljasokeria
3 rkl voita sulatettuna*
1/2 cuppia suklaahippusia (valinnainen)

Ohje:
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää maito ja kokonainen kananmuna, sekoita. Lisää kananmunanvalkuainen sekä suklaahiput** ja sekoita. Jaa muotteihin ja paista 190 asteessa noin 12 minuuttia. Poista välittömästi muotista ja anna jäähtyä.

Vinkit:
* Taikinaa tehdessä huomasin, että ohjeissa ei ollut mainintaa mihin voisulaa käytettiin. Koska alkuperäinen ohje oli tietokoneen uumenissa, ajattelin minimoida riskit ja laitoin 1 ruokaslusikallisen voita taikinaan ja kahdella ruokalusikallisella voitelin muotin. En mennyt kovin pahasti metsään tällä ajatuksella.

** Minttusuklaalle uskollisena, olin ostanut aikaisemmin Mariannerakeita, jonka pussin pohjan laitoin taikinaan. Varsinaisesti Mariannerakeet eivät maistu palleroissa mutta kivan pienen lisän ne tuovat ulkonäköön ja hieman makuunkin.

Tässä on kahden päivän leipomisen tulos. Kovasti mietin eilen sitä kuppikakun tekemistä mutta tänä viikonloppuna se ei tule toteutumaan. Sen verran enemmän on tullut herkuteltua tänä viikonloppuna.

Huomenna onkin hyvä aloittaa 5:2 kokeilu, kun kaveri sai minut siihen ylipuhuttua. Sitten voikin juhannuksena seuraavan kerran herkutella :D

Domino Eggs

Tämä ohje on pohjimmiltaan sama kuin Cake Popseissa (kuva täällä). Ohjeen olen kopsannut pari vuotta sitten Yhteishyvä lehdestä.

Taikina:
1 pkt (2 pussia) Domino keksejä (tavallinen tai minttu maun mukaan)
1 pkt Philadelphia tuorejuustoa

Ohje:
Erottele dominokekseistä keksit ja sisus. Murskaa monitoimikoneella
keksit. Yhdistä dominokeksien sisus ja tuorejuusto keskenään. Lisää keksimurska.

Pyörittele taikinasta palloja tai suklaamunia. Aseta pallerot leivinpaperille ja jääkaappiin 1-3 tunniksi tai pakastimeen 1 tunniksi.

Sulata suklaa. Suklaan kanssa tulee olla varovainen, sillä siihen ei saa mennä vesihöyryä tai pisaraakaan vettä. Pidä palleroa haarukassa ja nostele suklaata palleron päälle.

Cake Pops:
kasta cake pop tikku suklaassa ja pistä tikku vasta sen jälkeen palleron sisälle. Paita myös pieni pisara sulaa suklaata tikun ympärille, niin se pysyy pallerossa paremmin. Dominopallerot ovat raskaita, joten kovin isoja niistä ei kannata tehdä.

Koristele ja anna olla jääkaapissa vielä noin tunti koristelun jälkeen.

Kuvassa valkoiset ovat Nutella Eggs ja tummanruskeat Domino Eggs

Nutella Eggs

Nämä herkut löysin Pinterestin kautta täältä. Ennen kuin jatkan yhtään pidemmälle, on aivan pakko sanoa VAROITUKSEN SANA:

Nämä "suklaamunat" ovat äärimmäisen makeita... Meillä itseasiassa jopa lapset jättivät syömättä... Tosin jokaisen makutottumukset ovat erilaiset mutta jos et välitä todella todella todella makeista herkuista, jätä nämä väliin.

Taikina:
6 rkl voita
1/2 cuppia* Nutellaa
1/4 cuppia Marshmallow Fluff
1/2 tl vaniljasokeria
2 cuppia tomusokeria

Ota 6 rkl voita pari tuntia ennen leivontaa huoneenlämpöön, jotta se on riittävän notkeaa. Sekoita voi ja nutella keskenään, kunnes ne ovat tasaisesti sekoittuneet. Lisää vaahtokarkkikreemi sekä vanilja ja jatka sekoittamista. Lisää pikkuhiljaa tomusokeria koko ajan sekoittaen kunnes seos on taikinamaista**.

Jaa taikina 12*** kananmunan muotoiseen osaan ja pakasta noin 20-30 minuutiksi.

Sulata suklaa. Ole varovainen sulattamisen kanssa sillä suklaan sekaan ei saa mennä vesihöyryä tai vesipisaroita. Pidä nutella-suklaa-munaa haarukassa ja lusikoi suklaa päälle. Koristele mielesi mukaan.

Vinkkejä:
* koska ohje on alkuperäisesti amerikkalainen, käytin Ikeasta ostamaani mittaa, jossa on sekä desilitrat että kupit. Helpottaa huomattavasti!

**Aluksi sekoitin taikinaa lusikalla mutta kun taikinasta tuli koko ajan jämäkämpää, laitoin kumihanskan käteeni ja jatkoin käsin. Seos on todella rasvaista, joten jos haluat säästää käsiäsi eikä sinulla ole kumiallergiaa, suosittelen kertakäyttöhansikkaiden käyttöä.

***Kun aluksi jaoin taikinen 12 osaan, järkytyin. Suklaa-munista olisi tullut todella isoja kun nytkin tuntuu, että ne ovat liian isoja (makeita) syötäväksi kerralla. Siksi jaoin taikinan vieläkin pienempiin osiin ja sain 24 suklaamunaa.

Suklaamunat voi pakastaa, joten näitäkin herkutellaan meillä vielä myöhemmin!



Whoopies - Wuhuu!

Näiden herkkujen nimi on aivan mahtava - Whoopies. Lapset ovat saaneet monet naurut kun olen yrittänyt sanoa, että "minä leivon whoopiesieta... eikun woopieta... eikun whoopsieta"

Reseptin löysin Kinuskikissan reseptiarkistosta:

Taikina:
60g voita
1 1/4 dl ruokosokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
2 1/2 rkl kaakaojauhetta
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
3/4 dl kermaa

Taikinan ohjeet:
Yhdistä kuivat aineet. Sulata voi ja vaahdota jäähtynyt voi sokerin kanssa*. Lisää muna. Jatka vaahdottamista. Lisää vuorotelleen kuivat aiheet ja kerma.

Laita taikina tyllaan / pussiin ja pursota noin 2€ kolikon kokoisia pyörylöitä pellille. Jätä reilusti leviämisvaraa.

Paista 175 asteessa noin 10 minuuttia.

Täyte:
(vaahtokarkkikreemi)
75g voita
2 tl vaniljasokeria
1 dl tomusokeria
1 prk Marshmallow Fluff

Notkista voi vatkaimella. Lisää sokerit. Sekoita joukkoon vaahtokarkkilevite. Lusikoi pursotin pussiin ja laita jääkaappiin n. 3 tunniksi**, että kreemi jähmettyy kunnolla.

Paiston jälkeen täytä whoopiesit***. Säilytä jääkaapissa.

Vinkkejä:
* Tajusin vasta sen jälkeen, kun olin yhdistänyt voin ja sokerin, että unohdin sulattaa voin. Pienessä paniikissa siirsin voi-sokeritahnan pieneen kattilaan ja lämmittelin sitä hetken. Sitten jatkoin ohjeiden mukaan. Näennäisesti en huomaa mitään eroa alkuperäiseen, eli hätäratkaisuni toimi ihan hyvin.

**Aloitin aamun tällä kreemillä, sillä minulle oli yllätys, miten pitkään sen pitää tekeytyä jääkaapissa. Myös kreemin tekeminen oli haasteellista sillä vaahtokarkki"höttönen" on oikeasti todella jämäkkää. Käsivoimia ja kunnollista lusikkaa sai siis käyttää. Onneksi löysin leivontalaatikkoni pohjalta ison lusikan, jolla työ sujui hyvin. Normaalit ruokalusikat tahtoivat lähteä taipumaan käsittelun aikana...  >.<

***Laita vaahtokarkkikreemiä "pienehkö" nokare whoopien keskelle. Alkuperäisessä ohjeessa suositellaan laittamaan koko ala-whoopie täyteen mutta minulle täyte ainakin pursusi ulos. Täyte on tahmeaa, joten jos haluat välttyä tahmaisilta sormenjäljiltä sohvassa/ikkunoissa, laita kreemiä hieman vähemmän.

Sain yhdestä taikinallisesta 20 whoopieta. Kreemiä jäi yli eli todennäköisesti pallerot olisivat voineet olla hieman pienempiä.

Kaikenkaikkiaan whoopiet ovat ihania pieniä kahvitarjottavia mutta kovin makeita ne ovat täytteestä johtuen. Yksi whoopie lopettaa makeannälän todella nopeasti.

Hyväksi onneksi whoopiet voi pakastaa, joten seuraavan kerran kun tulet meille kahville, saat todennäköisesti kahvin kaveriksi whoopien =D





Nyt on pakkanen pullollaan herkkuja!


Ihanan leppoisaa Palmusunnuntaita kaikille!
Meillä kävi tänä aamuna kaksi virpojaa, joten emme jääneet tänä vuonna ilman pääsiäisvitsoja.

Eilisen ja tämän päivän olen häärinyt keittiössä leivonnaisten kimpussa. Inspiraatiota kävin hakemassa Pinterestistä ja täytyy myöntää että olen kyllä tuloksiin tyytyväinen.

Jokaisesta leivonnaisesta on tulossa oma pikku postaus, jossa on aineet ja ohjeet kerrottu vinkkien kera. 

Osa leivonnaisista on niin makeita, että niitä ei tarvitse syödä kuin yksi ja makeannälkä on tipotiessään. Siksipä suurin osa meni meiltä pakkaseen odottelemaan seuraavia vieraita. Yksi herkku oli ylitse muiden, osaisitko arvata mikä?

Voit aina tagata omia leivonnaisia ja askarteluja Instagramiin #unelmaonnellisuudesta =)

Viikonloppuna leivotaan!

Ajattelin tässä pitkästä aikaa käyttää tulevan viikonlopun leipomiseen.
Itse asiassa otin jo hieman varaslähtöä torstaina kun mieli teki makeaa mutta en viitsinyt lähteä kauppaan.

Muistin, että olin nähnyt jossain "kuppi-kakun" ohjeen ja halusin testata sitä itse.
SUURI VIRHE!

Olen nimittäin löytänyt aivan mielettömän ihanan uuden herkun, josta kerron teille viikonloppuna lisää.

Leivonta listalla on ainakin nuo kuppikakut sekä ensi kertaa kokeilen whoopieseita. Pari muutakin ylläriä leivontapäivään kuuluu mutta katsotaan saanko hankittua huomenna kaikki tarvittavat ainesosat.

Pidemmittä puheitta:

Ihanan rentouttavaa viikonloppua kaikille!


Luotatko sinä vaistoosi?

Törmäsin tänään Hesarin nettisivuilla Anna von Hertzenin kolumniin "Kuudes aisti ylittää järjen - se pelasti ystäväni hengen".

Olen törmännyt tähän "kuudenteen vaistoon" eli sisäiseen intuitioon myös omassa elämässäni mutta siitä hieman myöhemmin lisää.

Oman sisäisen äänen kuunteleminen on vaikeaa. Melkeinpä mahdotonta. Ainakin niin kauan kun ympärillläsi on melua ja melskettä. Ja vaikka viettäisitkin hetken hiljaisuudessa, omaa ääntään on todella haasteellista kuulla.

Jos tietoisesti harjoittelet oman intuitiosi kuuntelemista, ennen pitkää alat kuulla sen sanomaa.

Muistan kun 12 vuotta sitten järjestelin häitäni. Olin yrittänyt suunnitella ja järjestää niitä jo useamman päivän ajan sillä seurauksella, että jokainen asia, jota yritin hoitaa, ei ottanut onnistuakseen. Milloin tuli peruutuksia, milloin minulta pyydettiin lisäselvitystä jostakin tarjouspyynnöstä - joka asia tahmoi.

Seisoin vanhempieni omakotitalon eteisessä kun jälleen yksi asia oli mennyt mönkään. Olin aikeissa sanoa äidilleni: "Nyt riittää! Minä en mene ollenkaan enää naimisiin jos tämä on näin vaikeaa!" kun kuulin - konkreettisesti - pääni sisällä kellojen soivan. En enää muista millaiset kellot olivat mutta muistan selvästi että kuulin ne.

Hämmennyin täysin tuosta äänestä ja mietin hetken mitä se mahtoi tarkoittaa. Ja koska olin suunnittelemassa häitäni, ajattelin niiden tarkoittavan hääkelloja =D

Näin jälkikäteen ajateltuna kellot olivat varoituskellot, jotka vain tukivat omaa ajatustani häiden peruuttamisesta. Elämäni olisi ehkä ollut jonkin verran helpompaa, jos olisin ne peruuttanut.

Monta kertaa sen jälkeen olen olen ollut tietoisesti tilanteessa, jossa järki sanoo yhtä ja intuitio sanoo toista. Ja kyllä - myös minä olen valinnut suurimmaksi osaksi järjen äänen.

Noin reilu pari vuotta sitten, aloin kuitenkin kiinnittämään huomiotani enemmän intuitiooni. Joskus teen päätökset liian nopeasti järjellä ja huomaan päätöksen jälkeen että kyllähän se intuitiokin yritti minulle jotain kertoa, mutta...

Voiko sisäinen äänemme johtaa meitä harhaan? En usko. Päinvastoin. Se saattaisi jopa tehdä elämästämme hieman helpompaa.

Milloin sinä viimeksi kuuntelit sisäistä ääntäsi tehdessäsi jonkin päätöksen? Millainen lopputulos päätöksestä tuli?

Tekevätkö korkeammat värähtelyt sinut sairaaksi? – energiamuutoksen integroiminen

"Oletko ajatellut, että jokin sairaus tai tunneongelma voi olla tulosta energiaylikuormasta?
Ei ole mikään salaisuus, että ihmistietoisuus ja planeetan tietoisuus käyvät läpi monumentaalisia muutoksia. Monet näistä muutoksista ovat tulosta siitä korkeamman energiavärähtelyn tulvasta, mikä tulee planeetallemme ja erityisesti virtaa jokaiseen meistä. Voitaisiin sanoa, että ihmisten evoluutio on energiatransformaatiota.
Tämä korkeampi energiavärähtely auttaa lopulta meitä parantamaan monia niistä ongelmista, joita meillä nyt on elämässämme ja maailmassa, mutta tämä energia aiheuttaa myös muita haasteita, joita myös kohtaamme.
Jokainen meistä on energiaolento ja jokaisella meistä on oma värähtelysormenjälki. Jos henkilökohtainen energiamme ei ole harmoniassa sisään virtaavien uusien taajuuksien kanssa, energiasiirtymä matalalta korkealle voi olla äärimmäisen pakahduttavaa kehollemme ja mielellemme ja tuloksena voi olla tunne- ja fyysisiä ongelmia.

Energiaylikuorman yleisiä oireita ovat mm. ahdistus, päänsärky, kehosäryt, selkäkipu, masennus, tunneongelmat, hämmennys, vammat, tärinä, nukkumisongelmat, energiasyöksyt, hermostolliset vaivat – ja mikä tahansa akuutti tai krooninen sairaus voi olla (ainakin osittain) energiaylikuorman tulosta.
Ajattele sitä näin. Kun sähkölaitteeseen tulee liikaa virtaa, esim. kytketään 110 voltin laite 220 voltin pistorasiaan, laite saattaa yrittää ensin käsitellä sähkövirran, mutta jos sen tuleminen jatkuu, sähkövirta vahingoittaa sitä ja aiheuttaa toimintahäiriön tai polttaa sen täysin. Se ei ole virran eikä laitteen syy. Ongelmana on, etteivät ne sovi yhteen.
On monia selityksiä tästä korkeammasta energiavärähtelytulvasta ja siitä, miksi se tulee nyt. Johtuuko se auringonpurkauksista? Onko se osa jotain sellaista ikivanhaa aikajanaa kuin Mayojen? Matkamme vaikutusta kosmoksen läpi? Vai paluu Lähteeseen?
Riippumatta siitä, mistä tämä energia on peräisin tai miksi sitä tulee nyt, asian ydin on, että se tapahtuu ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Ja jos fyysinen itsesi ei pysty käsittelemään niitä korkeampia energiataajuuksia, joita nyt tulee kehoosi ja ympäristöösi, tuloksena saattaa olla fyysisiä ja tunnepuolen haasteita.
Korkeamman värähtelyn integroiminen
Jotta kehosi voi käsitellä helposti ja vaivattomasti tätä korkeampaa energiaa, vaaditaan kaksi asiaa:
1. Kehosi värähtelyn on oltava yhteensopiva tulevan energian kanssa. Toisin sanoen, kehosi täytyy värähdellä samalla taajuudella kuin tuleva energia tai lähellä sitä. Värähtelytasosi on aina suorassa suhteessa ajatustesi taajuuden kanssa. Positiiviset ja rakastavat ajatukset tuottavat korkeampia taajuuksia, kun taas negatiiviset ja pelokkaat ajatukset tuottavat matalampia taajuuksia.
2. Kehosi kaikkien osien täytyy olla vapaita tunnetukoksista, jotta energia pystyy virtaamaan tasaisesti koko kehosi läpi. Tukoksia syntyy, silloin kun tallennamme ongelmia kehoomme – tähän sisältyvät menneisyyden loukkaukset ja tulevaisuuden pelot. Mikä tahansa heikentävä uskomuksemme voi johtaa tunnetukokseen, mikä tallennetaan kehoon.
Emme ehkä huomaa tätä tukosta, ennen kuin energia yrittää virrata tämän keho-osan läpi ja jää jumiin. Sitten jumiutunut energia varastoidaan, kunnes tukos vapautuu. Tästä jumiutuneesta energiasta tulee pysähtynyttä energiaa ja tuloksena voi olla sairaus tai vamma. Tuloksena voi olla myös kipua ilman mitään fyysisen sairauden tai vamman ilmentymistä.
Kipu – ilman fyysistä ilmentymistä tai sen kera – on kehomme tapa kertoa, että on tukos, mihin täytyy tarttua, jotta energia voi virrata. Tunneongelmat täytyy vapauttaa, jotta energia voi virrata. Kun energia virtaa, keho parantuu.
Esimerkiksi jos sinulla jonkin sydämen tunneongelma, mitä ei ole vapautettu, se voi aiheuttaa energiatukoksen, ja kun korkeampi energiavärähtely yrittää päästä läpi, se ei voi virrata. Lopulta energiatukos voi ilmentyä fyysisenä ongelmana. Pelkästään fyysiseen ongelmaan tarttuminen ei riitä parantumiseen – myös tunnetukoksen on vapauduttava.
Keho ei valehtele. Jos kiinnität huomiota kehoosi, tiedät täsmälleen, missä energia virtaa ja missä se on jumissa. Mitä kauemmin energia on jumissa tietyllä kehoalueella, sitä suurempaa fyysinen tai tunnetuska on.
Hyvä uutinen on, että silloin kun energia virtaa vapaasti kehosi läpi, sillä on voima parantaa sinut ja tukea ylösnousemustasi seuraavalle tietoisuustasolle, mihin sisältyy terveys ja hyvinvointi.
Jos sinulla on energiatukos tai –ylikuormaa …
Jos uskot kokevasi korkeamman taajuuden energiaa tai suuremman energia-aallon, mikä aiheuttaa sinulle ongelmia, voit pyytää korkeampaa itseäsi vähentämään energiaa ja sitten lisäämään sitä vähitellen sillä vauhdilla ja voimakkuudella, minkä kehosi pystyy käsittelemään. Mutta on myös oleellista, että valmistelet tietoisesti kehoasi korkeampiin ja suurempiin energiataajuuksiin.
Voit tehdä monia asioita harmonisoidaksesi kehosi korkeampiin energiataajuuksiin ja tukeaksesi lisääntynyttä energiavirtaa:
Hengitä
Tietoinen hengittäminen voi olla voimakas lääke energian liikuttamiseen. Kuvittele, että kun hengität syvään ja hitaasti, energia liikkuu tasaisesti kaikkien keho-osien läpi. Keskitä enemmän huomiota niille alueille, joissa energia saattaa olla jumissa.
Liikkuminen
Jooga, Tai Chi tai mikä tahansa liikkuminen, mikä saa kehosi liikkumaan sopusoinnussa.
Kehotyö
Hieronta, Reiki, akupunktio, akupainanta tai mikä tahansa kehotyö liikuttaa energiaa.
Mukavien puhuminen keholle
Kun olemme negatiivisia kehomme osalta, alennamme kehon värähtelyä, ja kun puhumme hyvää kehostamme, kehon värähtely nousee luonnostaan. Sinun kannattaa ehkä myös puhua rakastavasti kehollesi. Itsensä rakastaminen on yksi parhaista tavoista lisätä värähtelyään.
Nestetasapaino
Koska kehomme on suurimmaksi osaksi vettä, nestetasapainon ylläpitäminen sallii värähtelyn pysyä ylhäällä. Jos keho kärsii nestehukasta, värähtely vaarantuu.
Ravinto
Kaikella mitä laitat kehoosi, on värähtely ja tämä värähtely vaikuttaa suoraan kehon värähtelyyn. Roskaruualla on matalampi värähtely, kun taas raa'alla luomuruualla on korkeampi värähtely.
Hallitse ajatuksesi
Negatiivinen ajattelu alentaa kehosi värähtelyä, kun taas positiivinen ajattelu nostaa sitä. Rakastavat ajatukset värähtelevät korkealla, kun taas pelkoajatukset värähtelevät matalalla. Voit muuttaa välittömästi kehosi värähtelyä muuttamalla vain ajatuksiasi.
Tunnetukosten vapauttaminen
Käytä jotain tunneparannusprosessia, mikä sallii sinun vapautua tunnetukoksista. Anteeksianto on tavallisesti hyvä valinta.
Riippuvuudet
Riippuvuus on merkki energiatukoksesta. Jotta riippuvuudesta voidaan vapautua, on tartuttava sen syyhyn.
Meditointi
Meditointi sallii sinun päästää irti. Irtipäästettäessä värähtely nousee luonnostaan.
Sulje se
Sulje televisio ja irrottaudu internetistä. Sulje kaikki, mikä vaikuttaa negatiivisesti energiaasi. Ota vastuu huomiokentästäsi.
Luonto
Luonnossa vietetty aika sallii värähtelysi nousta luonnostaan. Kasvit, puut ja eläimet puhuvat meille tiedostamattomalla tasolla. Tämä sisäinen kommunikointi auttaa meitä harmonisoitumaan luonnonrytmin kanssa ja sen tuloksena värähtelymme nousee helposti.
Poista myrkyt kehostasi
Vapautumalla tallentuneista kemikaaleista ja myrkyistä, keho pystyy harmonisoitumaan ylöspäin.

Puhu omaa totuuttasi
Oman totuutesi pidättely tai oman äänesi kätkeminen voi varmasti vangita energiaa kehoon. Ole rohkea ja ilmaise itseäsi terveellä tavalla.

Kuuntele kehoasi
Tiedät intuitiivisesti, mikä vaikuttaa kehosi värähtelyyn. Tee tarvittavia muutoksia.
Kunnioita temppeliä
Riippumatta siitä, miltä tilanne näyttää, sinulla on täysi kontrolli omasta värähtelystäsi. Voi olla haasteellista harmonisoida kehosi näiden korkeampien energiataajuuksien kanssa, mutta jos sinun on tarkoitus kasvaa, parantua ja herätä, tämä energiaharmonia on oleellista ja positiivinen tulos on mittaamaton.
Kun lopulta integroimme korkeammat energiat fyysiseen kehoomme, tuloksena on suurempi selkeys, lisääntynyt energisyys, luonnollinen energia, nuorekkuus, fyysinen terveys, henkinen hyvinvointi ja parempi kyky luoda tietoisesti.
Ajattele kehosi temppelinä henkisen energiasi ilmaisemiseen fyysisessä muodossa. Kun kunnioitat sitä temppeliä, mikä majoittaa henkesi, nostat luonnostaan värähtelyäsi, jotta korkeammat energiat voivat harmonisoida sinua ylöspäin – korkeampiin ja korkeampiin versioihin siitä, kuka oikeasti olet. Tämä on pyhä matka takaisin eheyteen."

Kirjoittanut Nanice Ellis (www.nanice.com)
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Käy lataamassa Huhtikuun Kiitollisuuspäiväkirja ilmaiseksi!

Huhtikuun Kiitollisuuspäiväkirja on julkaistu ja voit käydä lataamassa sen ilmaiseksi täältä.

Päiväkirjan voit ladata milloin vain Huhtikuun aikana!

Kiitos teille ihanat lukijat!

<3


Pessimisti ei koskaan pety - muttei ole onnellinenkaan

Elämä on yhtä pettymystä, josta selviää helposti siten, ettei odota keltään mitään. Vai? Asiantuntija arvioi, kannattaako pessimistisiin elämänohjeisiin uskoa.
Suomalaisia pidetään yleisesti pessimistisinä ja vähään tyytyvinä. Onnesta ei saa huudella eikä varsinkaan rahallista omaisuutta korostaa. Kysyimme asiantuntijalta, kannattaako pessimistisiin elämänohjeisiin uskoa.
Usko itseesi, sillä vain harva ihminen uskoo sinuun. 
Pettymykset välttää helposti siten, 
ettei koskaan odota keneltäkään mitään.
– Ennemminkin sanoisin, että sitä saa, mitä tilaa, toteaa Hilkka Putkisaari, psykoterapeutti, taideterapeutti, parisuhde- ja seksuaaliterapeutti.
– Jos suhtautuu kamalan pessimistisesti ja olettaa, ettei saa keneltäkään mitään, silloin ei varmasti saakaan mitään. Jää hyvin yksin. Kyllä pitää ennemmin olla avoin ja luottavainen, olla tietoinen toiveista ja unelmista, yrittää tavoitella niitä. Kyllä maailma on hyvin kylmä ja yksinäinen pessimistinen, jos ajattelee niin, että pitää yksin olla eikä saa keneltäkään mitään toivoa.
Mitä enemmän välität, sitä enemmän voit menettää. Älä kiinny.
Jos on menettänyt, kokenut tuskaa ja saanut särön sieluunsa, on normaalia ja inhimillistä tuntea varovaisuutta ja apeutta. Ikuisesti ei kuitenkaan kannata surra.
– Jos et uskalla lähteä uudelleen yrittämään, myös kiellät itseltäsi mahdollisuuden siihen, että voisit saada rakkauden ja saada rakastaa. Jos pelkää kiintymystä, myös estää itseltään jotakin ihanaa, mitä voisi olla tulossa, Putkisaari sanoo.
– Tästä tulee mieleeni laulu: jos yksi pettää ja toinen jättää, muista, kolmas ystävä on ja se on sun kyyneliisi täysin viaton. Eli aiempien suhteiden epäonnistumisia ei pitäisi kantaa mukana ja tuoda uuteen suhteeseen, koska uusi suhde on aina ihan uusi ja se pitäisi pystyä aloittamaan nollasta.
Jos et halua tehdä jotakin ja olo tuntuu epävarmalta, 
pakota itsesi kokeilemaan. Näin opit.
Omalta mukavuusalueelta poistuminen on myös trendikästä. Outoja ruokia, matkakohteita ja tyylejä täytyy kokeilla estottomasti. Pitäisikö lähteä kokeilemaan jotakin, vaikkei haluaisi?
– Jos siitä, että teet jotain, ei ole sinulle mitään hyötyä, tai siitä, että jätät sen tekemättä, ei ole mitään haittaa, niin miksi pitäisi muiden vuoksi tehdä? Että jos tekisi, tekisi itsensä vuoksi, Putkisaari pohtii.
Hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa ihminen pelkää mennä hissiin.
– Jotta pääsisi yläkertaan, pitäisi käyttää hissiä. Jos haluat mennä yläkertaan, silloin kannattaa haastaa itsensä opettelemaan hissin käyttöä, vaikka pikkuhiljaa. Ettei pelko olisi sellainen, joka estää tekemästä jotakin, mitä oikeasti haluaisit. Joissakin tilanteissa kannattaa haastaa itseään ja tehdä asioita, jotka eivät tunnu mukavalta. Ei muiden takia, vaan oman itsen vuoksi.
Ja minähän en kävele metriäkään...

Maria Aarnion artikkeli MTV.fi

Kun energiakenttäsi voi hyvin, sinä voit hyvin

Aurinkoista sunnuntai aamua.
Viikonloppuni on ollut todella mahtava ja siitäpä sainkin inspiraation kertoa teille, miten oma energiakenttä vaikuttaa päivittäiseen jaksamiseen.

Tämä on oikeastaan jälleen hauska juttu, kun tässä viikon aikana olen miettinyt paljon sitä, miten saisin omaa energiatasoani nostettua ja eilen sain tarvitsemani vastaukset (mihin suuntaat ajatuksesi, se lisääntyy elämässäsi).

Olen useaan otteeseen huomannut, että päivän aikana jaksan tehdä tietyt asiat (perus-päivä-hommelit) mutta jos jotain extraa pitäisi tehdä, minulla ei mitenkään riitä siihen energiaa. Tuntuu, että kaikki puhti on poissa.

Epäilin älylaitteita energiasyöpöksi joten tein itsekseni testin, jossa vähensin niiden käyttöä ja katsoin mitä tapahtuu. Tästä lisää hieman myöhemmin.

Kun suuntasin ajatukseni energiatasoni nostamiseen, aloin tekemään yksinkertaista harjoitusta, jossa suljin silmäni ja sanoin itselleni: "Laajennan ja nostan omaa energiavärähtelytasoani." Tein tätä aamuin illoin noin kymmenen kertaa (tämä on myös se lisämauste, josta puhuin täällä).

Ensimmäinen idea, jonka sain, löytyi itseasiassa E2 kirjasta, jossa Pam puhuu meridiaanipisteistä. Lähdin siis Googlettamaan näitä pisteitä ja löysin sivuston, jossa näistä pisteistä kerrotaan. Samalta sivustolta latasin koneelleni 166 sivuisen oppaan, jossa kerrotaan missä nämä pisteet sijaitsevat ja miten niitä käytetään.

Kirja on hyvä alkulähde ja kertoo syvällisesti meridiaanipisteiden tarkoituksen ja millaista apua niistä saa mutta näin vasta-alkajalle, kirja on hieman liian tekninen. Niinpä luin kirjan läpi ja siihen se sitten osaltani jäi. Mutta voisin ihan hyvin lähteä ammattilaisen käsittelyyn ja katsoa mitä hän saa aikaan.

Perjantaina muistin, että olin varannut ajan Juhani Kärkkäiselle. Olin innoissani tapaamisesta, sillä olin kuullut Juhanin hoidoista muilta kävijöiltä. Juttelimme tapaamisen alussa pitkään energioista ja siitä, mikä omaan energiakenttään vaikuttaa.

Juhani vahvisti ajatuksiani siitä, että tietokoneet, älylaitteet ja langattomat lähettimet sekoittavat omaa energiakenttääni niin paljon, että ei ihme, jos oloni on "nuutunut".

Olin siis alkuviikosta tehnyt itsekkin testin, jossa käytin tietokonetta, puhelinta ja langatonta nettiä vain kaksi tuntia päivän aikana. Ja täytyy myöntää, että olo oli täysin erilainen kuin jos käytän niitä melkein koko ajan tai vietän päiväni puhelin lähelläni.

Testasimme kahdellakin eri testillä millainen minun energiakenttäni on. Tulos, energiakenttäni ulottuu 22cm kehoni ympärille. Ei siis ihme, että en saa päivisin tehtyä niitä asioita, joita haluaisin tehdä kun energiaa ei vain riitä kaikkeen.

Sitten päästiinkin itse asiaan eli energiakenttäni hoitoon. Kaiken kaikkiaan olin Juhanin hoidossa 1,5 tuntia, josta osa käytettiin keskusteluun. Itse hoidon aikana Juhani hoito ensisijaisesti kurkku chakraani, koska kerroin hänelle, että minulla on koko ajan tunne, kuin kurkussani olisi iso pala.

Oli hauskaa tuntea, kuinka hoidon aikana ensin henki lähti kulkemaan kurkkuni kautta kunnolla. Kun hengitin syvään, ilma virtasi vapaana sisään ja ulos. Sitten se luumun kokoinen pala kutistui kutistumistaan kunnes se oli mantelin kokoinen. Ja sitten se hävisi kokonaan.

Kerroin myös että hoidon aikana tunsin ensin olevani pilven tai pumpulin sisällä, leijuvani "tyhjässä tilassa" ja kohta tunsin olevani paperinohut.

Hoidon jälkeen puhuimme vielä siitä, miten pystyn itse saamaan itseltäni vastauksia minua askarruttaviin kysymyksiin. Juhani kertoi, että jokaisella ihmisellä tämä tapa ei toimi mutta minun kohdallani se näytti toimivan.

Ensin etsimme pohjoisen. Sitten seisoin kasvot kohti pohjoista ja kysyin itseltäni "Mikä on minun kyllä?" ja kas kummaa, lähdin kallistumaan eteenpäin. Kun kysyin itseltäni "Mikä on minun ei?" kallistuin taaksepäin.

Kotiin tultuani kirjoitin paperille monia kysymyksiä, joihin on vastauksena joko kyllä tai ei ja kyselin niitä itseltäni. Pakkohan sitä oli vielä testata ihan omissa oloissa! Kysymykset, joita esitin liittyvät tulevaan, joten nyt vain odotellaan, että vastaukset toteutuvat.

Kun lähdin Juhanin hoidosta kävelemään kotiin päin, oloni oli aivan mahtava! Minun olisi tehnyt mieli hypellä kuin pieni lapsi, niin kevyt oloni oli. Olisin voinut lähteä juoksemaan ja juosta maratonin siltä seisomalta. Muistin sanoneeni tapaamisen alussa Juhanille, että olotilani on ihan ok mutta voisihan se vieläkin parempi olla. Ja kyllä, olotila oli ja on edelleen todella mahtava!

Pysyykö energiakenttäni tällaisena joka päivä? Ei. Tämä energialataus kestää noin 3-4 päivää, jonka jälkeen palaan "entiseen". Haluanko oppia pitämään energiatasoni yllä jatkossakin? Ehdottomasti!

Hoidon jälkeen nousseita ajatuksia:
Muistatko kun kerroin sinulle universumin tulpasta, joka pääni päällä olla möllöttää? Se on nyt poistettu ja tein sen ihan itse =) Itseäkin naurattaa miten yksinkertaista se loppujen lopuksi oli.

Ennen hoitoa ajatukseni olivat kuin sähköimpulsseja, ne "säntäilivät" sinne tänne ja olivat kuin kengurubensa autossa. Hoidon jälkeen ajatukset soljuvat kauniisti ja  yhdistyvät edellisiin ajatuksiin lähes täydellisesti.

Minun täytyy esittää itselleni yksinkertaisempia ja tarkempia kysymyksiä, jotta pääsen elämässäni eteenpäin. Kysymykset, joita esitän itselleni ovat liian laajoja ja monimutkaisia jotta saisin niihin helppoja ja yksinkertaisia vastauksia. Onneksi Juhani opetti minulle tavan, jolla voin kysyä - nyt tehtäväni on vain löytää ne oikeat kysymykset.

Miten tästä eteenpäin?
Seuraava askel on tosiaankin löytää joku joka opettaa minulle, miten voin ylläpitää sitä 34,4 metrin laajuista energiakenttääni. Ajattele: 22cm energiakentästä 34,4 metriin. Tämä se on se olotila, jossa haluan elää ja olla. Tämä on se olotila, josta käsin pystyn auttamaan muitakin entistä enemmän. Tämä on se olotila, jossa ihmeet tapahtuvat. Tämä on se olotila, jonka minä ansaitsen.

Pidin puhelimeni poissa sänkyni vierestä viime yönä. Halusin testata mitä tapahtuu, kun poistan "negatiivisen" sähkön ympäristöntäni. Vaikka yleensäkin nukun hyvin, viime yönä uni oli todella pehmeää. On käsittämätöntä miten paljon yksi puhelin vaikuttaa unen laatuun mutta niin se vain tekee.

Testaa vaikka itse. Sulje illalla langaton netti, läppäri ja vie puhelin toiseen huoneeseen, vähintään 2 metrin päähän itsestäsi. Ja katso miten sinä nukut.

Energiantäyteistä sunnuntaita kaikille!

Ihmeitä tapahtuu. Jopa huomaamattasi.

Milloin viimeksi olet nähnyt/lukenut/todistanut ihmeen tapahtumista?
Uskotko ihmeisiin?
Uskotko, että sokea ihminen voisi vielä joskus nähdä?
Uskotko, että kuuro ihminen voisi vielä joskus kuulla?
Uskotko, että selkärankansa murtanut ihminen voisi vielä joskus kävellä?

Minä uskon ihmeisiin, vaikka en olekaan niitä omakohtaisesti kokenut. Jäin kuitenkin miettimään tätä asiaa, kun yritin oivaltaa, miten omaa energiavärähtelyä saisi kohotettua.

Pohdiskelin tätä asiaa eräänä iltana siitä näkökulmasta, mitä tapahtuu, jos keskityn katselemaan naamassani olevaa finniä.

Seison tuttuun tapaan vessan peilikaapin edessä ja huomaan otsassani pienen punaisen näppylän. Seuraavan kerran peilin ohi kävellessäni, huomaan jo kaksi uutta finniä otsassani ja seuraavana aamua neljä lisää, kolme vasemmassa poskessani ja yhden oikeassa.

Nuo pienet punaiset näppylät tuntuvat lisääntyvän kuin taikaiskusta aina kun katson niitä. Mutta jos en huomioi noita pieniä punaisia näppylöitä, mitä tapahtuu? Ne häviävät kuin itsestään ilman puhdistuskuureja tai kasvonaamioita.

Entä mitä tapahtuu kun huomioin yhden pienen riskun kynsinauhassani? Seuraavana iltana huomaan niitä useammassa sormessani ja ennen kuin huomaankaan, sormeni ovat täynnä kipeitä nahattomia alueita. Mutta jos annan niiden olla, huomioimatta niitä senkään vertaa, kynsinauhani paranevat itsestään, ilman öljyjä tai käsirasvoja.

Mutta jos kiinnitän huomioni nauruun, nauranko silloin enemmän? Kun herään aamulla ja istun sohvalla aamukahvikuppi kädessäni, sanon itselleni: "Tänään haluan nauraa oikein paljon!" mitä luulet, että päivän aikana tapahtuu? Joko lapset tai kissat tekevät jotain huvittavaa ja räjähdän remakkaan nauruun.

Entäs jos kiinnitän huomioni ihmeisiin? Lukisinko niistä enemmän? Tai kuulisinko niistä uutisista? Voisiko jopa minulle tapahtua ihme?

Mitä mieltä sinä olet?


Yhteenveto E2 kirjasta

Noin kuukausi sitten hankin itselleni "E2" kirjan, jonka on kirjoittanut Pam Grout. Ahmaisin kirjan melkein siltä istumalta ja ihastuin kirjaan ikihyväksi.

Vaikka vetovoimanlaki oli minulle ennestään tuttu, kirja antoi uusia näkökulmia siihen, miten omia unelmia saa toteutumaan. Kirjassa käsiteltiin aihetta sopivan teoreettisesti tutkimusten kautta.

Ihan kaikkia tutkimuksia en suorittanut mutta yhteenvetona omat tutkimukset ovat tässä:

Tutkimus #1 = lahja universumilta 2 x 1€ arpajaisvoitto
Tutkimus #2a = vihreitä autoja näin 22 yhden vuorokauden aikana
Tutkimus #2b = perhosia näin 1-3 päivän aikana lukemattomia - myös niitä vihreitä
Tutkimus #3 = en tehnyt sillä en löytänyt rautalankahenkareita
Tutkimus #4 = ei tulosta, liian monta asiaa joihin halusin kiinnittää huomiota
Tutkimus #5 = en tehnyt, unohdin
Tutkimus #6 = herneistä oikeanpuolimmaisista on kasvanut 2/3 useampi kuin vasemmanpuolimmaisista. Viikko oli vain liian lyhyt aika tähän tutkimukseen.
Tutkimus #7 = ensimmäisten kolmen päivän aikana paino tippui 2,3kg, seuraavat kaksi tutkimuskertaa paino pysyi ennallaan
Tutkimus #8 = en tehnyt, en ehtinyt
Tutkimus #9 = toteutettu kiitollisuuspäiväkirjan muodossa

Kirja on avannut tietoisuuttani vielä lisää. Olen huomannut, että vaikka aikaisemminkin olen saanut unelmiani toteutettua, "täydellinen" resepti siihen on vielä osittain piilossa.

Enemmän kuin koskaan minulla on tällä hetkellä tunne, että pääni yläpuolella on universumin kaikki yltäkylläisyys. Mutta tuossa universumin katossa on tulppa, josta silloin tällöin tippuu ylleni jotain "pientä kivaa".

Se, millä saan tulpan poistettua, onkin sitten seuraava askel. Ja todella jännittävä sellainen.

Mitä opin tästä kirjasta?
Myönnän itsekkin olevani välillä kärsimätön. Haluan kokeilla uusia asioita ja sitten ärsyynnyn, kun ne eivät onnistu ensimmäisellä kerralla. Harjoitus tekee tässäkin mestarin. Vaikka unelmien toteuttamisen salat ovatkin tiedossa ja hallinnassa, niiden käytäntöön sovittaminen hakee vielä muotoaan.

Suosittelenko kirjaa muille?
Kyllä, jos haluat vahvistusta sille, että sinä voit muokata omaa elämääsi sellaiseksi kuin haluat. Se on täydellisen mahdollista - kunhan vain jaksat harjoitella riittävän sitkeästi etkä anna periksi unelmillesi.

En, jos osaat hallita ajatuksesi, tiedät mitä tahdot ja osaat toteuttaa omia unelmiasi.

Ensimmäiset unelmat ovat tulleet sähköpostiini! Ihanaa! En malta odottaa, että pääsen työn touhuun!
Kiitos Jaana ja Pirkko, olen teihin yhteydessä viimeistään huhtikuussa!


Haluaisitko toteuttaa yhden unelmistasi?

Tiedättekö, tämä on 300 postaus tässä blogissa! Sen kunniaksi, minun tekisi mieli toteuttaa teidän lukijoiden unelmia.

En vielä tiedä miten niitä aion toteuttaa mutta eihän se ole ennenkään minua estänyt =D

En järjestä tästä aiheesa kilpailua johon olisi tietyt palkinnot vaan nyt haluan oikeasti auttaa teitä toteuttamaan teidän unelmianne.

Joten kirjoita minulle sähköpostia unelmaonnellisuudesta@gmail.com ja kerro mistä sinä unelmoit. Tai tiedätkö jonkun ihmisen/perheen, joka kaipaisi piristystä arjen keskellä?

Kun unelmia tulee minulle luettavaksi, otan yhteyttä niihin, joiden unelmia lähden toteuttamaan. Teen tätä työtä mielelläni koko tämän vuoden, joten vaikka en kevään aikana ottaisi yhteyttä, älä huoli! Viesti saattaa yllättää myöhemminkin!

Unelmilla ei ole rajaa mutta toivon, että jos kirjoitat unelmastasi minulle, olet valmis esiintymään nimelläsi ja kasvoillasi muillekin. Sillä mikäpä olisi ihanampaa kuin jakaa toteutunut unelma muidenkin kanssa!

Sillä tavoin me kaikki saamme uutta energiaa omien unelmien toteuttamiseen!

Miltä kuulostaa?

Viestejä voi lähettää toukokuun 31. päivään 2015 asti. Sen jälkeen tulleet unelmat luen kyllä läpi mutta en välttämättä ehdi niitä toteuttaa.


Yksikin valhe voi tuhota koko luottamuksen

Pystytkö katsomaan itseäsi peilistä ja sanomaan, että luotat itseesi 100%?
Tuli eteen mitä tahansa, sinä selviydyt?
Sinä pystyt ja jaksat ja teet ihan kaikkesi?

Luottamus puhuttaa tänä päivänä todella paljon. Pohdimme, voimmeko luottaa kansanedustajiin, lääkäreihin, päiväkotihenkilökuntaan ja jopa poliisiin.

Itselläni ajatus lähti kissastani. Kun otan Pörrön syliin, se kääntää päänsä pitkälle taaksepäin ja paljastaa kaulansa minulle. "Rapsuta minua" se naukaisee. Ja minä rapsutan. Siinä jos missä on 100% luottamus kohdallaan.

Mutta miksi ihmiset käyttävät luottamusta väärin? Mikä on se vallan käytön ajatus, joka ajaa ihmisen käyttämään hyväksi muiden uskoa ja luottamusta itseensä? Vielä enemmän pohdin sitä, miten tuo ihminen joka tietoisesti pettää muiden luottamuksen, pystyy elämään itsensä kanssa?

Mutta toisaalta, meistä jokainen tekee sitä joka ikinen päivä. Itsellemme. Kaupan karkkihyllyllä otamme totutusti sen suklaapatukan tai pienen karkkipussin ja sanomme itsellemme: "Ihan vaan tämän kerran, käyn illalla kävelemässä pidemmän lenkin ja huomenna lounaalla syön vain salaattia..." vaikka illalla lenkki jää tekemättä ja lounaalla ei eilisestä lupauksesta ole jäljellä kuin kaukainen ajatus.

"Eihän siitä mitään haittaa ole, jos lähden poikien kanssa viettämään saunailtaa ja söde tyttö tulee juttelemaan..." vaikka parisuhde on jo nyt kriittisessä tilassa.

"Minä poltan vielä tämän askin ja lopetan sitten..." vaikka lääkäri sanoi jo puoli vuotta sitten etten enää saisi polttaa.

"Minä pelaan vielä tämän kierroksen ja lopetan sitten..." vaikka asuntolainan lyhennykset ovat myöhässä jo puoli vuotta.

Yksikin valhe voi tuhota koko luottamuksen. Älä valehtele myöskään itsellesi.

Luottamuksen menettäminen on kuin särö lasissa. Vaikka se ei olisikaan rikki, särö on ja pysyy.

Aloita uusi elämä puhumalla itsellesi totta. Vaikka se tekisikin alussa pahan mielen. Mitä enemmän osaat olla itsellesi rehellinen, sitä enemmän kasvatat luottamusta siihen, että pystyt ihan mihin vain, milloin vain.

Sillä jos sinä et luota itseesi, kuinka voit kuvitella muidenkaan luottavan sinuun?



Olenko itsekäs jos rakastan itseäni?

(Jatkoa eiliseen, tämä on 2/2 teksti)

Teksti, joka sai minut pohtimaan tätä kysymystä kuului näin:

"Kokemusta on, muut ensin, minä sitten jos vielä jotakin jossakin jonnekin... Mutta muutosta on pikkuhiljaa tapahtunut. Se on kuitenkin tosi vaikeaa. Kun on ns. hyväsydäminen ihminen, empaattinen ja sympaattinen ja ja ja... eikä ole oppinut panemaan itseään koskaan etusijalle. Sehän olisi itsekkyyttä, eikö vain?"

Onko itsekkyyttä pitää huolta itsestään?
Onko itsekkyyttä tehdä niitä asioita joista itse nauttii?
Onko se itsensä rakastamista, 
että tekee aina niin kuin muut haluavat?

Olet päättänyt viettää tulevan viikonlopun vaellellen metsässä, kuunnellen metsäneläinten ääniä ja nähdä auringon laskevan metsän taa. Olet odottanut tätä viikonloppua jo pitkään ja joka kerta kun ajattelet tulevaa viikonloppua, hymyilet. Sisälläsi leviää lämpöinen tunne joka saa sinut leijumaan ilmassa.

Perjantai-iltana ystäväsi soittaa ja sanoo, että tarvitsee seuraavana päivänä kyytiä 30 kilometrin päässä sijaitsevaan kirjastoon. Hänen on aivan pakko palauttaa kirjat, jotka ovat jo kaksi päivää myöhässä, sillä hän ei halua maksaa niistä sakkoja. Samalla hän ehdottaa, että voisitte käydä lounaalla tai kahvilla ja viettää yhteistä aikaa, koska ette ole pitkään aikaan nähneet.

Mitä teet?

Olen elämäni aikana huomannut, että monta kertaa olen päättänyt viettää "omaa aikaa" tai tehdä niitä juttuja jotka ovat minulle tärkeitä. Ja sitten huomannut, että eteen tulee tilanne, jossa tuota "omaa aikaa" vastustetaan. Auto särkyy, lapset kiukuttelevat, yllättävä lasku vie innon lähteä.

Näissä tilanteissa olen antanut periksi, jättänyt lähtemättä ja jäänyt hoitamaan vallitsevaa tilannetta.

Mutta sitten aloin miettimään, miksi? Miksi minä olen se jonka pitää nämä asiat hoitaa? Miksi minulle ei ole "oikeutta" viettää omaa aikaa?



Kunnes tajusin, että nämä "vastustukset" ovat vain maailmankaikkeuden tapa testata, olenko oikeasti valmis tekemään sen, mistä puhun. Olenko oikeasti halukas viettämään omaa aikaa ja osoittamaan itselleni että rakastan itseäni.

Kun kaikesta vastustuksesta huolimatta noudatin suunnitelmiani oman ajan suhteen, tapahtui jotain odottamatonta. Vastustukset hävisivät kokonaan. Kun seuraavan kerran minulla oli mahdollisuus viettää omaa aikaa, auto ei särkynytkään eivätkä lapset vastustelleet mummolaan menoa ja yllätyslaskun sijaan sainkin yllätyspalautuksen laskusta.

Maailmankaikkeus ei ole meitä vastaan. Kun julistamme suureen ääneen, että rakastamme itseämme, maailmankaikkeus haluaa nähdä että tarkoitamme sitä. Se testaa miten reagoimme kun se heittää eteemme kaatuneen puun. Jos vaivumme alakuloon ja taannumme entiseen, kohtaamme tuon uuden testin joka ikinen kerta kun yritämme osoittaa itsellemme ja maailmankaikkeudelle että rakastamme itseämme.

Itsekäs ihminen ei välitä muista ja ajattelee joka hetki vain itseään.

Itseään rakastava ihminen tekee asioita ensin itselle ja auttaa vasta sen jälkeen muita. 

Arvostanko itseäni?

Sain innostuksen kirjoittaa tästä aiheesta eräästä Facebook kommentista. Oikeastaan tämä on 1/2 teksti ja todellinen kommentin aihe on 2/2.

Olen useaan otteeseen pohtinut, mitä itsensä arvostaminen tarkoittaa. Jos minun pitäisi määritellä sana arvostaminen, se menisi kutakuinkin näin:

"Elää niiden arvojen mukaan, jotka itselle ovat tärkeitä."

Eli minulle itsensä arvostaminen tarkoittaa nimenomaan oman arvomaailman mukaan elämistä.

Millainen minun arvomaailmani sitten on?

Ne pilarit, jotka pitävät elämääni pystyssä, ovat:

Rehellisyys
Oikeudenmukaisuus
Tasa-arvoisuus

Näiden kolmen pilarin ympärille olen lisännyt monia muitakin arvoja mutta nämä ovat ne ydinarvot minulle.

Elämä on helppoa, jos pystyn tekemään päätöksiä jokapäiväisessä elämässä näiden arvojen mukaan. Mutta entäs jos eteen tulee päätös, jossa joudunkin miettimään "oikean" (= oman arvon) ja "väärän" (= oman arvonvastaisen) vaihtoehdon väliltä? Mitä silloin tapahtuu?

Kuinka usein me oikeasti luovumme omista arvoista sen perusteella, että pelkäämme päätöksestämme johtuvia seurauksia?

Esimerkiksi:

Ajattelet omassa työssäsi, että kun teet työsi extrahyvin, sinulla on mahdollisuus palkankorotukseen. Keskustelet esimiehesi kanssa asiasta ja hän sanoo, että on kanssasi samaa mieltä. Teet töitä 6 kk extrahyvin ja menet uudelleen esimiehesi luokse pyytämään sovittua palkankorotusta. Tällä kertaa esimies kuitenkin sanoo, ettei hänellä ole mahdollisuutta antaa palkankorotusta, koska kuluja täytyy muutenkin karsia ja todennäköisesti joku tiimistäsi joudutaan irtisanomaan.

Sinulla on käsissäsi tilanne, jossa olet luottanut rehellisyyteen ja nyt huomaat esimiehesi toimivan arvomaailmaasi vastaan.

Mitä teet?

A) irtisanoudut työstäsi, koska säännöt ovat mielivaltaisia ja ristiriidassa oman arvomaailmasi kanssa, etsit paremman työn, jossa sinua ja työtäsi arvostetaan

VAI

B) menet takaisin työsi ääreen, unohtaen arvosi ja sadattelet että pitikin tehdä hyvää työtä 6 kk ilman kiitosta ja toivot, että joku muu irtisanotaan sinun sijastasi?

Entäs jos kohtaat tämän saman tilanteen kerta toisensa jälkeen? Työssä, parisuhteessa, ystävyyssuhteissa, harrastuksissa? Joudut joka kerta punnitsemaan päätöksiäsi oman arvomaailmasi kautta. Ja pahimmillaan, joudut tekemään päätökset oman arvomaailmasi vastaisesti. Mitä luulet itsellesi tapahtuvan vuoden kuluttua? Entä 20 vuoden kuluttua?

Aihe on mielenkiintoinen ja saisin tästä kirjoitettua vielä vaikka kuinka paljon mutta jätän sinut pohtimaan tätä asiaa. Kerro minulle millaisia ajatuksia tämä kirjoitus sinussa herättää?

Palaan tähän aiheeseen myöhemmin.

Voiko painoa pudottaa pelkästään ajattelemalla?

Toivon, että istut tukevasti tuolissasi, sillä kerron sinulle salaisuuden.

3 päivän aikana painoni on pudonnut 2,3kg. Jos olet uusi lukija, ja ihmettelet mitä minä horisen, käy lukemassa tämä postaus.

Ainoa asia, jota olen nämä kolme päivää tehnyt, olen noudattanut Pam Groutin tutkimuksen #7 ohjeita E2 kirjasta. Siinä kaikki.

Okei. Lisäsin yhden "salaisen ainesosan" soppaan mukaan mutta ihan sen takia, että halusin nähdä, voisiko tämä yhdistelmä olla ratkaisu jokaiseen toiveeseen, jota mieleni halajaa. Pidän sinua vielä jännityksessä tuon "salaisen ainesosan" kohdalla mutta jos muitakin asioita alkaa tapahtua, kerron sen sinulle erittäin mielelläni.

Olen jännittynyt, innoissani, hurmioissani - melkeinpä ekstaasissa.

Mutta palataanpa hetkeksi takaisin maan pinnalle.

Aion toistaa tämän kokeen uudelleen pariinkin otteeseen. Ensin ajattelin, että katson yhden viikon ajan, mitä painolleni tapahtuu mutta sitten mietin, että yksi viikko voi olla liian pitkä aika muistaa mitä minun pitää tehdä. Siksi päätin, että teen kaksi muuta kolmen päivän koetta. Katsotaan sitten mikä todellinen tulos on.

Täytyy myös myöntää, että ennen tätä vaihetta, olen käynyt paljon läpi niitä asioita, jotka psyykkisesti voivat estää minua laihtumasta. Niitä pelkotiloja mitä tapahtuu, jos pudotan painoani ja minusta tulee hoikka. Tätä työtä olen tehnyt viimeiset 2,5 vuotta.

Matka on siis ollut pitkä ja jonkin aikaa olen jo tuntenut, että en löydä enää niitä pelkoja, joita pitäisi käsitellä. Siksipä tämä tutkimus avasi mahdollisuuksien oven.

Joku voi tässä vaiheessa kauhistella ja ajatella, että 3 päivässä 2,3kg pudottaminen on merkki vakavasta sairaudesta. Itse en usko siihen. Olen kuullut tarinoita ihmisistä, jotka oikeasti pudottavat todella nopeasti painonsa ja pitävät sen poissa sillä, että ovat saaneet poistettua painoon kohdistuvat pelkotilat ja muurit ympäriltään.

Koska minä uskon siihen, että ylipaino on vain suojamuuri. Se pitää julman ja pahan maailman ulkopuolella, se ei satuta eikä tuomitse. Ja kun nuo asiat saadaan poistettua, paino tippuu - ilman ponnisteluja.

Lisäys 16.3.2015: Minun oli ihan pakko ottaa vaa'an lukemasta kuva, jotta saan oikeasti näyttää mitä tapahtuu.



Mutta sitten kerron sinulle toisen salaisuuden.

Olen kova elokuvafani. Olen katsonut satoja eri leffoja elämäni aikana ja rakastan niitä yli kaiken. Tässä parin vuoden aikana olen kuitenkin vähentänyt television katsomista pariin tuntiin viikossa, joten luonnollisesti elokuvienkin katsominen on jäänyt.

Sain viime vuoden lopulla päähäni ajatuksen, että haluan nähdä erään elokuvan, joka on valmistunut vuonna 2010. Muutaman kerran olen yrittänyt etsiä tuota elokuvaa mutta en ole löytänyt sitä mistään. Olen etsinyt leffaa Anttilasta, Prismasta, Citymarketista, CDON.comista jopa Amazon.comista. Mutta joka paikassa se on ollut loppuunmyyty.

Mikä on todennäköisyys, että ihminen, joka katsoo televisiota 2 tuntia viikossa, bongaa mainoksen, jossa sanotaan, että leffa esitetään 15.3. klo 21.00 Neloselta?

Aika pieni sanon minä! =D
Sattumaako?
Tuskin!

(Ja ihan vaan juonen takia minä tämän leffan haluan nähdä =D )

Näiden lisäksi olen saanut ideoita New Yorkin matkaa varten. Seuraava askel onkin pistää nuo ideat käytäntöön!

Wuhuu! Wähänkö Jännittää =D

Miten raskaan energian saa puhdistettua kehosta?

Heipä hei ja aurinkoista viikonloppua kaikille!
Tänään on ollut aivan mahtavan aurinkoinen päivä ja minä vietin tätä päivää Kuopiossa.

Tässä postauksessa en kuitenkaan ajatellut kertoa päivän tapahtumista vaan niistä huimista oivalluksista, joita olen tässä viimeisten 4 päivän aikana saanut.

Tässä postauksessa tulee ilmi myös muutamia todella mullistavia ajatuksia omasta hyvinvoinnista, joten pyydän teitä lukemaan tämän seuraavan asian mahdollisimman avoimin mielin.

Kiinnitin nimittäin huomiota siihen, että viimeisen puolen vuoden aikana olen sairastanut oksennustaudin 3 kertaa - tämä kerta oli siis se kolmas.

Mietin, miten voi olla mahdollista, että vain minä sen sairastan - lapset eivät - kun minulla on ollut 6 vuoden ajanjakso jolloin en ollut oksennustaudissa kertaakaan?

Mietin siis syy-yhteyttä elämäni ja sairasteluni vuoksi.

Ja löysinhän minä sen sieltä viimein.

Joka kerta kun olen ollut oksennustaudissa, olen sanonut itselleni muutamaa päivää aikaisemmin:

"Puhdistan kehoni kaikesta negatiivisesta energiasta."

Mikä tapa pudistaa keho!

Eilen kysyin itseltäni:

"Haluanko puhdistaa kehoni tulevaisuudessa tällä tavalla?"

"No en todellakaan!"

"Olisiko sitten aika miettiä ihan oikeasti mitä sinne suuhunsa laittaa?"

"Ehdottomasti kyllä!"

Kolme kertaa aikomus puhdistaa keho negatiivisesta energiasta - kolme kertaa oksennustauti. En enää usko tätä sattumaksi.

Tunnistan oman negatiivisen ja raskaan energian sillä, että olo on ihan ok mutta ei iloinen, innostunut, nauravainen tai heleä - jollainen yleensä olen. Joskus tätä kestää muutamia päiviä, joskus taas viikkokaupalla - kunnes kyllästyn olotilaani ja päätän puhdistaa itseni.

Mutta sitten vein ajatukseni vieläkin pidemmälle. Entäs jos sairaudet ovatkin meidän kehomme keino puhdistaa negatiivista energiaa kehostamme pois, jotta se voisi hyvin? Tai ainakin yrittää herätellä meitä ajattelemaan niin.

Entäs jos esimerkiksi ruoka-aineallergiat ovatkin kehomme keino saada meidät syömään jälleen puhdasta ja käsittelemätöntä ruokaa?

Tästä innostuneena otin jälleen E2 * kirjan esiin ja aloin tekemään tutkimusta #7. Tässä tutkimuksessa katsomme, millaisia vaikutuksia omalla ajatusmaailmalla on omaan painoon. Voiko olla niin, että jos puhun itselleni rakastavasti, siunaan ruokani ennen jokaista ruokailua, painoni tippuu ilman suurempia ponnisteluja?

Tähän kysymykseen saatte vastauksen huomenna. Ja mainittakoon vielä, että tutkimus alkoi oksennustaudin jälkeen, joten kaiken "järjen" mukaan painoni pitäisi nousta normaaliin lukemiin tyhjennyksen jälkeen.

Tutkimus #5 on edelleen kesken, sillä en ole saanut vastausta kysymyksiini. Aloin pohtimaan, että ehkä kysymykseni eivät ole riittävän yksinkertaisia, joten muutan kysymyksiäni toiseen muotoon.

Tutkimus #6 pyörähtää käyntiin nyt viikonloppuna. Ostin tänään multaa ja pääsen istuttamaan papuja kananmunakennoihin. Tämä tutkimus kestää 7 päivää ja aion jokaisena päivänä ottaa valokuvat, jotta nähdään miten tutkimus onnistuu.

Hah!
Sitten huomaankin tässä vaiheessa, että entisellä pankkilaisella ei ole enää numerot hallussa! =D
Onneksi suurin osa (numeroista) menee jo rutiinilla ettei niiden kanssa tarvitse säheltää!

Olin nimittän täällä sekoittanut tutkimusten numerot ja jättänyt yhden tutkimuksen kokonaan laskuista pois =D

Noh, mennään näillä eteenpäin ja katsotaan sitten lopussa kokonainen lopputulos. En lähde tässä sekoittamaan tutkimuksilla sen enempää. Ne löytyvät kuitenkin E2 * kirjasta.

Alkavalla viikolla on tulossa pohdintoja itsensä rakastamisesta sekä siitä, miten värähtelytasoa / energiatasoja saadaan nostettua. Myöhemmin keväällä (kunhan olen lukaissut yhden 166 sivuisen eKirjan), kerron, miten omaia energiakanavia saa avattua.


Lepo/sairaslomatauko

Vaikka niin kovin yritin pitää itseni terveenä, toisin kävi.

Tämä päivä on mennyt nukkuessa ja sen verran kova pöpö taitaa olla, että parin päivän lepo on nyt otettava.

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille ja palailen linjoille (toivottavasti) viimeistään lauantaina.


Oletko valmis tekemään jotain mitä et ole koskaan tehnyt...?

Toinen meidän kissoista on ollut entisessä elämässään koira.

Kun Pörröllä on tylsää, se hyppää pöydän päälle, kaivaa lelukorista sopivan lelun, kävelee luokseni, pudottaa lelun jalkojeni juureen ja naukaisee.

Kun heitä lelun, hän noutaa sen minulle, pudottaa jälleen jalkojeni juureen ja katsoo minua suurilla silmillään odottavasti.

Leikimme tällä tavalla muutaman kerran päivässä noin 15-30 minuuttia kerrallaan.


Pieni kevennys tähän kirjoituksen alkuun =D

Ei sinänsä, ei tämän päivän aihe ole niin raskas, että sitä pitäisi keventää mutta ajattelin kirjoittaa tästä kun ruskea hiusrenksu pudotetaan tuolini viereen kerta toisensa jälkeen =D

Tänään ajattelin käydä vielä läpi E2* kirjaa, jonka on kirjoittanut Pam Grout. Jos kirja ja sen tutkimukset eivät ole sinulle ennestään tuttuja, pääset tutustumaan niihin täältä:

#1 Tutkimus
#2a Tutkimus
#2b Tutkimus
#3 Tutkimus
#4 Tutkimus

Itselläni #4 Tutkimus on edelleen kesken.  Pyysin universumilta selkeää merkkiä tai viestiä neljään asiaan. Yhtäkään viestiä/merkkiä en ole vielä nähnyt. Minulla on tähän kuitenkin teoria:

A) En oikeasti halua yhtäkään näistä neljästä asiasta.
B) En osaa kuvitella miltä tuntuu kun nämä neljä asiaa ovat toteutuneet.
C) Olen esittänyt liian monta toivetta kerralla.

Kallistun tässä tutkimuksessa vaihtoehtojen B) ja C) kannalle. Tässä syy:

Päätin lähteä käymään Helsingissä huhtikuun aikana. Viivyn matkalla yön yli, joten varasin heti hotellin kun tiesin päivämäärän milloin lähden. Tulostin myös keskustan kartan ja merkkasin siihen paikkoja joissa haluan käydä matkani aikana.

Helppoa ja nopeaa toimintaa, ei vastustusta mistään suunnasta, koska olen käynyt Helsingissä aikaisemminkin ja paikka on "kohtalaisen" tuttu entuudestaan.

Mutta matkaa New Yorkiin en osaa suunnitella. En tiedä milloin lähdemme tai millä lentoyhtiöllä lennämme. Ainoa asia, jonka tiedän, on hotelli, jossa yövymme. En ole ollut siellä koskaan, en edes Yhdysvalloissa, joten minun on vaikea mieltää, millaista oleminen siellä on. Toki edelleen haluan sinne mutta en vain osaa kuvitella itseäni sinne (vielä).

"Jos haluat jotain mitä sinulla ei ole koskaan ollut, 
sinun täytyy tehdä jotain mitä et ole koskaan tehnyt."

Olen lukemassa kirjaa "NLP: The Essential Guide "*. Tässä kirjassa puhutaan mielen "kaksintaistelusta" - kun tietoinen mieli haluaa tehdä jotain mutta tiedostamaton mieli ei pysty hahmottamaan että asia olisi edes mahdollista.

Tähänkin asiaan on siis apua tulossa!

Huomenna käyn läpi #5 Tutkimusta, jossa keskitytään katsomaan, miten ympäröivät kasvit reagoivat ajatuksiimme ja energiaamme. Huomenna pääsee sisäinen viherpeukaloni vauhtiin - papuja istuttamaan.


Follow @ Instagram

Back to Top