Uskotko ihmeisiin?
Uskotko, että sokea ihminen voisi vielä joskus nähdä?
Uskotko, että kuuro ihminen voisi vielä joskus kuulla?
Uskotko, että selkärankansa murtanut ihminen voisi vielä joskus kävellä?
Minä uskon ihmeisiin, vaikka en olekaan niitä omakohtaisesti kokenut. Jäin kuitenkin miettimään tätä asiaa, kun yritin oivaltaa, miten omaa energiavärähtelyä saisi kohotettua.
Pohdiskelin tätä asiaa eräänä iltana siitä näkökulmasta, mitä tapahtuu, jos keskityn katselemaan naamassani olevaa finniä.
Seison tuttuun tapaan vessan peilikaapin edessä ja huomaan otsassani pienen punaisen näppylän. Seuraavan kerran peilin ohi kävellessäni, huomaan jo kaksi uutta finniä otsassani ja seuraavana aamua neljä lisää, kolme vasemmassa poskessani ja yhden oikeassa.
Nuo pienet punaiset näppylät tuntuvat lisääntyvän kuin taikaiskusta aina kun katson niitä. Mutta jos en huomioi noita pieniä punaisia näppylöitä, mitä tapahtuu? Ne häviävät kuin itsestään ilman puhdistuskuureja tai kasvonaamioita.
Entä mitä tapahtuu kun huomioin yhden pienen riskun kynsinauhassani? Seuraavana iltana huomaan niitä useammassa sormessani ja ennen kuin huomaankaan, sormeni ovat täynnä kipeitä nahattomia alueita. Mutta jos annan niiden olla, huomioimatta niitä senkään vertaa, kynsinauhani paranevat itsestään, ilman öljyjä tai käsirasvoja.
Mutta jos kiinnitän huomioni nauruun, nauranko silloin enemmän? Kun herään aamulla ja istun sohvalla aamukahvikuppi kädessäni, sanon itselleni: "Tänään haluan nauraa oikein paljon!" mitä luulet, että päivän aikana tapahtuu? Joko lapset tai kissat tekevät jotain huvittavaa ja räjähdän remakkaan nauruun.
Entäs jos kiinnitän huomioni ihmeisiin? Lukisinko niistä enemmän? Tai kuulisinko niistä uutisista? Voisiko jopa minulle tapahtua ihme?
Mitä mieltä sinä olet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!