Valitettavasti en löytänyt rautalankahenkaria enkä edes rautalankaa jotta olisin voinut tutkimuksen toteuttaa.
Tutkimuksessa oli tarkoitus katsoa, miten rautalanka "käyttäytyy" kun ajattelen positiivisia ja negatiivisia ajatuksia. Ja huomata, millaista energiaa ympäristöömme luomme. Positiiviset ajatukset saavat energiakenttämme laajenemaan, negatiiviset ajatukset supistumaan.
Oletko koskaan kokenut tilannetta, jossa vietät 30 minuuttia jonkun ihmisen kanssa ja kun lähdet hänen luotaan pois, olet niin uupunut, että voisit mennä nukkumaan?
Tällainen ihminen täyttää ympäristönsä negatiivisella ja raskaalla energialla. Hyvin todennäköisesti hän puhuu vain huonoista kokemuksista, haukkuu muita ihmisiä tai velloo menneisyydessä tehdyissä virheissä.
Tänään koin kuitenkin iloisen yllätyksen.
Mietin eilistä perhostutkimusta ja kun avasin aamulla koneeni ja piipahdin Pinterestissä, törmäsin aivan sattumalta kahteen perhoseen. Kun rullailin kuvia vielä hetken alaspäin, näin tämän kuvan:
Maailmankaikkeus siis yrittää kiinnittää huomioni siihen, mihin minä kiinnitän ajatukseni =D
Huomenna pidän tutkimuksista välipäivän ja piipahdan Mikkelissä isopappani luona. Illalla ajattelin tehdä yhteenvetoa Helmikuun Helmet, jossa käyn läpi mm. millaisia ahaa-ajatuksia minulle heräsi, millaisia askarteluja tein sekä muutenkin yleisiä fiiliksiä menneestä kuukaudesta.
Kirja, josta tutkimukset teen, on nimeltään "E2" ja sen on kirjoittanut Pam Grout.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!