Tämä taito taas opetti minulle olemaan reagoimatta asioihin tunteella. Me ihmiset olemme tuntevia olentoja emmekä pysty kontrolloimaan tunteitamme (emmekä saisikaan) mutta olen sitä mieltä että käytämme tunteitamme vääriin tarkoituksiin.
Me reagoimme ympäristöömme välittömäst tunteilla, jolloin syntyy väärinkäsityksiä, riitoja, parisuhteiden ja ystävyyssuhteiden rikkoontumisia.
Sen sijaan, jos osaisimme reagoida ympäristöön järjellä, voisimme välttää tällaiset konfliktit.
Tunnereaktio syntyy sen pohjalta, millaisia kokemuksia meillä on menneisyydessämme - sekä hyviä että huonoja. Näistä menneisyyden tunnereaktoista on mahdollista päästä vapaaksi, jolloin tilanteisiin reagoiminen on hallitumpaa ja rauhallisempaa. Asioita pystytään katsomaan myös järjellä eikä pelkällä tunteella.
Onko menneisyyden tunnereaktioista vapautuminen helppoa ja nopeaa? Minulle se ei ollut mutta jollekin se voi olla. Kaikki riippuu omasta halusta muuttua ja taidosta oppia ymmärtää itseään ja sisintään.
En voi olla laittamatta tätä tarinaa tähän, se kertoo minusta niin hyvin tunteistamme ja niiden käyttämisestä vallitsevissa tilanteissa.
"Cherokee-tarina
Intiaani keskusteli lapsenlapsensa kanssa. Hän sanoi: 'Kaikissa meissä asuu kaksi taistelevaa sutta.
Toinen niistä on paha.
Se on viha, pelko, kateus, mustasukkaisuus, suru, ylimielisyys, itsesääli ja valhe.
Toinen niistä on hyvä.
Se on ilo, rauha, rakkaus, toivo, tyyneys, nöyryys, hyväntahtoisuus, empatia, totuus ja luottamus.'
'Kumpi susi voittaa?' kysyi lapsi.
'Se, jota ruokit', vastasi vanhus."
Tämä tarina on minusta juuri täydellinen kertomaan miten tunteitaan tulisi käyttää. Suuntaviivana elämään, ei asioiden ja tapahtumien reagointiin. Jos teen jotain ja tulen siitä hyvälle tuulelle, jatkan sen tekemistä. Jos taas teen jotain joka saa oloni ahdistuneeksi tai vaivautuneeksi, lopetan sen tekemisen.
Tässä toinen oivallinen tarina, joka sai kerran sydämeni sykähtämään:
"Eräänä päivänä rikas mies antoi köyhälle miehelle korillisen jätteitä. Köyhä mies otti korin hymyillen vastaan ja lähti pois. Hän tyhjensi ja puhdisti korin ja täytti sen upeilla kukilla. Sitten hän palasi rikkaan miehen luo ja ojensi korin. Rikas mies hämmästyi ja kysyi: 'Miksi annat minulle tämän korin kun sait minulta pelkkiä jätteitä?' Köyhä mies vastasi: 'Jokainen antaa sitä, mitä hänellä on sydämessään.'"
Tunteet kertovat meille mihin suuntaan edetä. Ne ovat majakka joka valaisee pimeässä illassa kulkuamme. Niiden ei pitäisi olla nopea tapa reagoida asioihin, joiden tarkoituksena on opettaa meille jotain itsestämme.
Tunteitaan ei voi kontorolloida. Mutta tunteita voi oppia käyttämään apuvälineenä parempaan elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!