Oletko koskaan nähnyt silmäkulmassasi varjon ja kun käännyt katsomaan, siinä ei ole ketään?
Vuonna 2003 syksyllä asuin Porissa. Lapset olivat noin puolen vuoden ikäiset. Olimme jälleen riidelleet puolisoni kanssa asiasta, jota en enää edes muista. Jotenkin hän sai käännettyä riidan jälleen minun syykseni, siihen, että en kunnioittanut häntä enkä hoitanut kotia hänen haluamallaan tavalla.
Olin väsynyt. Olin itkenyt jälleen koko päivän ja oli aika käydä nukkumaan. Puolisoni oli töissä joten lasten iltapala ja vaipanvaihto sekä nukuttaminen olivat minun harteillani. Niin kuin joka ilta.
Kuljin pientä makuuhuonetta edestakaisin ja mietin: "Minä en selviä tästä. Minä en jaksa tätä enää. Miten minä pääsen tästä pois?"
Sitten muistin iltalorun, jota äitini lausui minulle joka ilta kun olin itse lapsi. Se vain yhtäkkiä putkahti päähäni.
"Levolle laske Luojani, armias ole suojani.
Jos vuoteeltain en enää nousisi, ota taivaaseen tykösi.
Amen."
Kun olin lausunut tuon lorun, poikani rauhoittui ja nukahti syliini. Laskin hänet sänkyn ja kömmin väsyneenä omaani. Ja sitten tunsin sen. Päähäni painui käsi, joka oli niin suuri, että se peitti otsani, päälakeni ja toisen poskeni. Käsi tuntui niin todelliselta että en voinut ajatella muuta kuin että se on enkelin käsi.
Käsi pysyi pääni päällä noin 30 sekuntia, jonka jälkeen en tuntenut sitä enää. Ja sitten nukahdin.
* * * * * * * *
Eräs vanha mies kertoi minulle muutama vuosi sitten omakohtaisen kokemuksen enkelin kosketuksesta. Hän kertoi, että oli ajamassa illalla myöhään kotiinsa ja että hän tunsi itsensa todella väsyneeksi. Tie oli tuttu, sillä hän oli ajanut sen tuhansia kertoja ennenkin.
Oli pimeää ja satoi vettä. Yhtäkkiä hän tunsi, kuinka häntä lyötiin selkään. Hän säpsähti auton ratissa ja iski jarrut pohjaan. Kun auto pysähtyi, hän oli tullut mäennyppylälle. Mäen alla oli kaatunut puu keskellä tietä. Hän ei muistanut ajomatkasta yhtään mitään. Hän oli omien sanojensa mukaan niin tottuneesti ajanut tietä, että oli vähällä nukahtaa. Jos hän olisi nukahtanut, hän olisi varmasti ajanut päin puuta ja kenties menehtynyt.
Hän oli aivan varma, että hänen suojelusenkelinsä oli herättänyt hänet.
* * * * * * * * *
Oletko sinä kokenut jotain vastaavaan? Jos haluat, voit kommentoida tämän postauksen jälkeen nimettömästi.
Mulla on sellainen kokemus, että ajoimme eräs syksy mökiltä kotiin. Autossa vielä kesärenkaat, matkaa vielä 200km. Alko satamaan loskaa todella paljon ja tiet muuttui nopeasti liukkaiksi kesärenkaille ajaa. Loskaista lunta tuli niin sakeasti ettei juuri eteensä nähnyt. Pelotti tietenkin, itsemme puolesta sekä lapsen jota odotin raskauden puolessa välissä.
VastaaPoistaYhtäkkiä meidät ohitti linja-auto, heittäen tuulilasin täyteen loskaa, ja samointein kun mieheni sai tuulilasin pyyhittyä oli suoraan edessä rekan keula, noin 15m päässä korkeintaan. Olimme tulossa juuri mutkaan kun linja-auto päätti ohi lähteä.
Mieheni teki tietenkin väistöliikkeen, jonka ansiosta auto lähti ns. lapasesta, kesärenkaat kun oli. Mies sanoi että nyt me kuollaan, koska eteen ei nähnyt, rekan renkaista lensi lisää loskaa lasiin, auto heittelehti holtittomasti, kieltämättä pelottava tilanne. Mutta minä en pelännyt, vastasinkin miehelle että "ei kuolla". Mulla oli niin varma ja turvallinen olo, sellanen kultainen valo ympäröi meitä, ja kohta auto pysähtyikin tien laitaan, keula menosuuntaan. Mä olin varma että meillä oli suojelusenkelit mukana.
Kiitos kommentistasi ja kokemuksesi jakamisesta. Teillä on todellakin ollut suojelusenkeli kulkemassa rinnalla <3
VastaaPoistaHei, kiitos kommentistasi ja lukijana olemisesta!
VastaaPoistaSinun blogisi vaikuttaa mielenkiintoiselta, jään varmasti seuraamaan.
Tähän tekstiin vastaten, itselläni ei ole täysin varmoja kokemuksia tuon puoleisesta. Pienenä tyttönä uskoin näkeväni enkelin huoneessani, kun olin menossa nukkumaan. Haluaisin uskoa, että totta se oli.
Henkilökohtaisesti uskon silti yliluonnolliseen - niin suojelusenkeleihin kuin kummituksiinkin, myös niihin pahantahtoisiin.
Monesti kuulee silti kerrottavan, kuinka suojelusenkeli on ollut matkassa. Miksipä ei, on mukava ajatella, että joku on turvana silloin kun sitä eniten tarvitsee.
Loistavaa vuotta myös sinulle!
Hei Alina,
Poistaolen kuullut monien kertovan, että ovat lapsena nähneet enkeleitä lähellään. Lapset ja eläimet ovat siinä mielessä ihania, että he todellakin näkevät enkeleita ja henkiolentoja.
Esimerkiksi meidän kissakaksoset saattavat joskus sylissä ollessaan "haroa tassuilla ilmaa". Silloin tiedän, että enkeli on lähelläni ja että kisu haluaisi niin kovasti leikkiä enkelin kanssa.
Kiitos paljon, uskon, että tästä vuodesta tulee loistava!
Viime yönä miltei aamulla unessa minut hyvin hellästi peiteltiin, tunsin sen, jonkin ajan päästä heräsin, muistin ja ihmettelin. Asun yksin koiran ja kissan kanssa. Laitoin päivällä yhdessä fb ryhmässä kysymyksen unen näkijöistä/tulkinnoista, paljon vastauksia, mutta yksi tuntui oikealta, enkeli peitteli ja halusi minun tuntevan turvaa ja etten ole yksin. Kirjoittaja antoi vaihtoehdon, jospa olen tuntenut turvattomuutta tai tarvitsevani apua ja enkeli halusi kertoa minun olevan turvassa. Totta, jatkuvat lumityöt ja polttopuiden kantaminen ovat käyneet todella raskaiksi, joka päivä huokaisen jos ei sada lunta tai ole kova pakkanen. Olen saanut Arkkienkeli Zadkielin luokseni jossain vaiheessa ja nyt tuntuu että hän kävi luonani.
VastaaPoistaVoi miten ihana kokemus! Voin vain kuvitella, miten olotilasi on rauhoittunut kun olet tuntenut tuon peittelyn.
PoistaMonesti kun elämässäni on ollut raskaita hetkiä, olen vain laittanut kädet ristiin ja pyytänyt apua. En ole osannut määritellä mihin apua pyydän mutta silti enkelit ovat osanneet auttaa.
Saattaa mennä päivä tai pari mutta sitten asia, joka on tuntunut raskaalta, on selvinnyt kuin itsestään ja oloni on keventynyt huomattavasti.
Minä keskustelen enkeli Hazielin kanssa. Muutaman kerran aamuyöstä olen herännyt eikä uni ole meinannut tulla ollenkaan enää. Olen noussut ylös, ottanut vihkon ja kynän ja istunut pöydän ääreen.
Sitten vain kirjoitan vihkoon sanoja peräjälkeen ja pikkuhiljaa siihen muodostuu vuorupuhelua.
Enkelit löytävät jokaisen kohdalla itselle sen parhaan tavan kommunikoida.