Turku on mielestäni kaunis kaupunki ja kiertelimme lasten kanssa rantaa pitkin. Kameralla oli paljon töitä. Lapsetkin viihtyivät, vaikka kävelymatkaa kertyi peräti 6km. Loppumatkasta ADHD poikani alkoi jo hermostumaan, jolloin olikin oiva hetki nauttia hieman iltapalaa ja laskeutua höyhensaarille.
Hyvin suurella todennäköisyydellä yövymme syyskuussa samaisessa hotellissa uudemman kerran, kun toinen kuntoutusjakso alkaa.
Maanantai aamuna ajelimme Turusta Paimioon. Pientä ennakkoluuloa oli, millaista siellä olisi majoittua mutta loppujen lopuksi yövyimme sairaalan henkilökunnan entisissä asuntoloissa. Pienehkö soluasuntola, jossa kolme huoneistoa ja yksi yhteinen keittiö.
Paimion Parantolana tunnettu rakennus oli vaikuttava - ja toi mieleen ihastuttavan kauhistuttavat kauhuelokuvat =D
Huomasin ensimmäisinä päivinä, että 7 kerrokseen oli rakennetty kattoterassi. Halusin ehdottomasti päästä katsotaan sitä ja pääsinkin sillä harmituksella, että kumpikaan kameroistani ei tarttunut mukaani. Mutta tiedän, että kattoterassille pääsee ja syyskuussa lähtee kamerakin mukaan.
Sairaala on mäntymetsien ympäröimä (samoin kuin kattoterassille oli istutettu pieniä mäntyjä) ja kerrotaan, että männyt auttavat parantamaan keuhkosairauksia. Täytyy kyllä myöntää, että olo oli hyvinkin virkeä ja pirteä kun metsän keskelle pääsi kävelemään.
Itse viikon Ahaa-elämykset, ideat ja vinkit tulevat myöhemmin.
Viikon aikana saimme kahtena iltana viettää perheen kesken omaa aikaa. Molempina päivinä kävimme Skanssissa, kauppakeskusksessa, joka sijaitsee noin 10km ennen Turkua.
Heti ensimmäisenä sisään mentäessä bongasimme lasten kanssa Leonidas -suklaapuodin. Belgialaista suussa sulavaa suklaata. Tarvitseeko enempää edes sanoa? =D
Perjantaina kuntoutus päättyi ja kukin perhe lähti kohti uusia seikkailuja. Onneksi syyskuussa näemme uudelleen sillä minusta (ja monesta muustakin) meille muotoutui kyllä erinomainen ryhmähenki.
Meidän perhe jatkoi matkaa Naantaliin. Toki olisimme voineet ajaa perjantaina suoraan kotiinkin mutta halusin vielä pitkittää meidän lomaa ja koska siellä seudulla olimme, halusin ehdottomasti yöpyä Naantalissa.
Naantalin kylpylän kokemus jätti jälkensä. En vain vielä tiedä oliko se hyvä vai huono. Sillä ajattelenpa asiaa kuin asiaa, löydän siitä niin hyviä kuin huonojakin puolia.
Ainoan 100% positiivisen palautteen saa TK's ravintola ja sen nimikkohampurilainen. Purilainen oli maittava ja mehevä ja juuri sopivan makuinen. Toinen hyvä puoli oli se, että ateriasta lahjoitetaan 2e Pelastakaa Lapset Ry:lle (ja toivon oikeasti että se sinne myös menee).
Ehkäpä olin itse ladannut kylpylään ennakko-odotuksia, jotka eivät sitten vastanneetkaan mielikuvaa itse kylpylästä. Jos käy katsomassa kylpylän nettisivuja, tunnelma vie mennessään. On luksusta, on kauniita kuvia ja maisemia, hemmotteluhoitoja ja niin edelleen. Ja täytyy myöntää, että kylpylä ja ulkoaltaasta nähty maisema olivat kyllä kauniit mutta hintaansa nähden ne eivät olleet riittävät. Vaikka huoneen hintaan kuuluikin rajaton kylpylän käyttö, neljä allasta, joista yksi on pois käytöstä, eivät vie hurmioon.
En tiedä muistatteko 80-luvun elitistien kylpylämatkat, Marbellat ja Caprit? Naantalissa pystyi aistimaan juuri tuon, menneen nostalgisen tunnelman. Ja tavallaan se oli hienoa tunnelmaa, matka menneisyyteen. Mutta elämme kuitenkin vuotta 2014. Maailma on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin ja minusta tuntuu, että Naantalin kylpylä on jäänyt muutoksesta jälkeen.
Toisaalta ymmärrän sen, että jos 80% asiakkaista edustavat juuri tuota mennyttä nostalgiaa, miksi sitä pitäisi muuttaa. Mutta täytyy muistaa, että nuori sukupolvi tulee kovaa vauhtia ja kun vanhoista aika jättää, mitä jää jälkeen?
Puitteet Naantalin kylpylässä ovat erinomaiset, ulkoapäin katsottuna rakennus on mahtava, samoin kylpyläosasta ja Le Soleil ravintola. Mutta aula ja huoneistot ovat jo nähneet parhaat päivänsä.
Menisinkö uudelleen Naantalin kylpylään? Todennäköisesti kyllä mutta ilman lapsia. Ehkäpä yksi yö ja yksi päivä olivat vain liian lyhyt aika nähdä kokonaisuus.
Voisin suositella Naantalin kylpylää perheellisille siten, että vanhemmat tutustuvat kylpylään ensin itse ja päättävät vasta sitten, ottavatko lapset mukaan seuraavalla kerralla. Meidän perhe menee syyskuussa Naantalin kylpylän sijaan tutustumaan Turun Caribiaan.
Tunnelma Naantalin kaupungissa on hurmaavan ihana. Joka puolella kauniita taloja, uudet ja vanhat rakennukset sopuisasti rinta rinnan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja linnut lauloivat. Olisin voinut jäädä sinne koko päiväksi...
Kaiken kaikkiaan aivan ihanan upean mahtavan onnistunut reissu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!