Lunastin aamulla autoni vihdoin ja viimein AvainVaunulta ja pääsimme kulkemaan pitkästä aikaa omia polkujamme. Kävimme lasten kanssa moikkaamassa tulevia entisiä työkavereitani ja sen jälkeen nautimmekin ihanan aurinkoisesta päivästä Kuopiossa.
Huomenna ajattelimme lähteä Savonlinnaan. Savonlinnan Oopperajuhlat ovat vielä meneillään, joten varmasti kaupungilla on muitakin kuin vain me =D
* * * * * * *
Olen tässä lyhyen ajan sisällä törmännyt pariinkin otteeseen tilanteeseen, jossa kanssani keskustellut ihminen on suuttunut minulle. Varsinaista aihetta suuttumiselle ei ole ollut vaan molemmissa tilanteissa suuttumuksen aihe on ollut kuuntelemattomuus.
Oletko itse ollut samanlaisessa tilanteessa? Alat kertomaan asiaa A vieressäsi olevalle henkilölle. Pääset asiasi puoleen väliin, kun toinen kiihtyy kertomaan omaa näkökulmaansa asiasta B joka jollakin tasolle ehkä saattaisi linkittyä asiaan A.
Taito kuunnella on äärimmäisen tärkeä. Harmillisesti vain suurin osa ihmisistä kuuntelee reagoidakseen asioihin eikä niinkään ymmärtääkseen.
Olen sitä mieltä, että jos ihmiset keskittyisivät kuuntelemaan - olemaan läsnä - kuuntelisivat asiat alusta loppuun, miettisivät hetken mitä toinen sanoi ja vastaisivat vasta sitten, maailmassa olisi paljon vähemmän riitoja.
Miten sinä kuuntelet? Teetkö kahta tai kolmea asiaa samalla hetkellä kun joku puhuu sinulle? Kuunteletko mitä lapsesi sinulle kertovat päivästään kun laitat ruokaa? Milloin viimeksi olet kuullut puolisosi sanovan, että hän rakastaa sinua? Entäs jos hän on sanonut niin usein, mutta huomannut että sinä et kuuntele ja onkin päättänyt lopettaa?
Miten riitelet? Mistä riidat syntyvät? Annatko toisen puhua lauseensa loppuun vai keskeytätkö hänet ennen kuin kuulet hänen koko asiansa? Miten riidat jatkuvat? Noudattavatko ne aina samaa kaavaa?
Läsnäolemisen taito. Yksi tärkeimmistä taidoista, joka meillä jokaisella tulisi olla. Taito, joka loppujen lopuksi on erittäin helppo opetella. Kokeile vaikka ;)
Heippa Tiia,
VastaaPoistaOlin ennen huono kuuntelija, varsinkin jos puhuin mieheni kanssa. Saatoin puhua pölpöttää päälle josta mies suuttui... useasti. Kun ymmärsin asian ja mietin sitä ulkopuolisen silmin, ymmärsin olevani epäkohtelias. Aloin opettelemaan kuuntelemista ja alussa se olikin äärettömän vaikeaa. Olisi ollut vaikka kuinka sanottavaa eri asioihin, mutta kärsivällisesti kuuntelin loppuun.
Aikaa siihen meni, mutta nyt kuuntelu sujuu paremmin. :)
Selailin blogiasi läpi ja palaan toistekin. :)
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Hei Memmi,
Poistakiitos palautteesta ja tervetuloa toki toistekin lukemaan :)
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kuuntelemaan opetteleminen on vaikeaa ja vie aikaa. Mutta kannattaa.
Upeaa, että olet ollut kärsivällinen tämän asian kanssa ja toivotan sinulle hyviä hetkiä kuuntelun saralla. Kun puolisosi huomaa, miten hyvin kuuntelet häntä, hän alkaa pikkuhiljaa tehdä niin itsekkin =)
Aurinkoista kesän jatkoa koko teidän perheelle! <3