Muutoksen tuulet puhaltavat...

Muutosta ei monestikaan huomaa juuri sillä hetkellä kun se on tapahtumassa. Vasta jälkeenpäin näkee miten paljon asiat ovat menneet eteenpäin. Kärsivällisyyttä olen ainakin minä joutunut opettelemaan - ja paljon.

Kun nyt mietin elämääni taaksepäin, huomaan, että yksi suurimmista muutoksista on tapahtunut omassa ajattelutavassani. Ja nimenomaan siinä, että lopetan valittamisen kaikesta. Olisi niin helppoa valittaa ja jankuttaa miten huonosti asiat ovat mutta kun se ei vie asioita yhtään eteenpäin.

On lopetettava valittaminen ja alettava tekemään.

Päätös valittamisen lopettamisesta on yllättävän vaikea. Valittaminen kun käy meille suomalaisille luonnostaan ja mitä enemmän valitamme, sitä enemmän vedämme puoleemme lisää samasta asiasta valittavia ihmisiä. Muistan vuonna 2009 joulukuussa, kun keskustelin silloisen esimieheni kanssa menneen vuoden tuloksistani, että sanoin hänelle: "Minulla on nyt kaksi vaihtoehtoa; voin joko valittaa kaikesta mikä on huonosti, tai voin lopettaa valittamisen ja alkaa tehdä tätä työtä, sillä sen takiahan minut on tänne palkattu."

Lopetin siis vuoden 2010 alusta valittamisen työpaikalla ja keskityin tekemään töitä. Ja miten kävikään? Vuosi 2010 oli menestyksekäs vuosi minulle. Sain erinomaista kiitosta ja tunsin ylpeyttä työni tuloksista. Asiakkaat ja työnantaja olivat tyytyväisiä - niinkuin minäkin.

Mietihän hetki. Onko valittamisella oikeasti saatu ikinä mitään muutosta asiaan? Jos valitat pomollesi että työ on surkeaa, olet viittä vaille lähdössä työpaikasta pois, haukut järjestelmät ja prosessit, oletko saanut palkankorotusta? Onko esimiehesi pyytänyt sinua jäämään taloon vain koska olet niin hyvä valittaja?

Tuskin.

Entäs jos valitat joka päivä lapsillesi tai puolisollesi, miten he jättävät vaatteet lojumaan jokapaikkaan, likaiset astiat jäävät pöydälle, ruuat eivät ikinä mene jääkaappiin, taputtavatko he sinua joku päivä selkään ja sanovat: "Olet niin mallikkaasti valittanut näistä asioista, että me ihan omaehtoisesti haluamme muuttua."

Tuskin.

Voisin luetella tähän miljoonia esimerkkejä siitä miten valittaminen ei saavuta yhtään mitään. Sen sijaan annan sinulle loistavan neuvon: Lopeta valittaminen!

Kuuntele omaa puhettasi. Kuuntele sanojasi. Kiinnitä huomiota siihen, miten herkästi lähdet valitukseen mukaan. Ja kun huomaat sen, ole hiljaa.

"Jos sinulla ei ole mitään kaunista sanottavaa, pysy hiljaa." 

Miten upea tuo sanonta onkaan. Jos oikeasti et keksi mitään muuta sanottavaa kuin ainaista valittamista, ole hiljaa. Jos jokainen tekisi näin, Suomi olisi aika hiljainen maa...

Ja hei, jos olen täysin hakoteillä, kerro minulle esimerkki, milloin, missä ja mitä olet saanut aikaiseksi valittamalla. Haluan ehdottomasti tietää.

Tämä on yksi suurimmista muutoksista elämäni varrella. Lopetin valittamisen ja oikeastaan ole lopettanut sellaisten ihmisten kuuntelemisen, jotka valittavat koko ajan. Sillä miksi minä haluaisin viettää päivänä kuuntelemalla valitusta, kun voin viettää sen lasteni kanssa rannalla ja lumitöitä tehden?

Lopeta kaikesta valittaminen, ota vastuu sanoistasi ja päätöksistäsi ja ala tekemään asioita, jotka vievät muutosta eteenpäin.

Jos sinulla on aikaa valittaa, sinulla on aivan liikaa vapaa-aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Follow @ Instagram

Back to Top