Mikä ADHD on?

Muutaman kerran minulta on kysytty, mikä ADHD on. Tässä postauksessa on pähkinänkuoressa oma ajatukseni mikä ADHD on.

ADHD on neuropsykiatrinen oireyhtymä, joka ilmenee lapsella keskittymishäiriönä, ylivilkkautena sekä yliaktiivisuutena. Suomeksi käännettynä lapsella on koko ajan muurahaisia housuissa ja hän yrittää tehdä viittä asiaa yhtä aikaa kunnes kuudes saa hänen huomionsa kiinnittymään seitsemänteen asiaan.

Toiset puhuvat ADHD:sta oireyhtymänä, toiset sairautena. Olipa kyseessä kumpi termi tahansa, ADHD on elinikäinen. Siihen ei kuole ja vuosien saatossa oireet todennäköisesti lieventyvät. On arvioitu että maailman väestöstä 5,3% on diagnosoitu ADHD. Ei siis mikään tuntematon tauti.

On olemassa monia tutkimuksia, mistä ADHD voi johtua tai mikä saa sen puhkeamaan. Pääsääntöisesti ajatellaan että ADHD on perinnöllinen. Olen kuullut että ADHD:lla voi olla kytköksiä vauvana sairastettuun kovaan tulehdukseen ja/tai sen hoitoon liittyviin voimakkaisiin lääkkeisiin. Tämä on kuitenkin vain yksi näkökulma.

Lapsen diagnosointi on vaikeaa sillä ADHD:n oireita voidaan joskus tulkita käytöshäiriöksi tai maanis-depressivisuudeksi. Itse pohdin poikani kohdalla voisiko hän olla narsisti mutta narsisti eroaa ADHD:sta siinä, että narsistilla on aina tavoite saada jotain ja narsisti tekee järjestelmällisesti töitä saadakseen tuon asian. ADHD oireinen lapsi ei pysty ajattelemaan yhtä järjestelmällisesti eikä pitkäjänteisesti.

Itse podin monta vuotta huonoa omaatuntoa siitä, että en osaa kasvattaa lapsiani. Kun saimme ADHD diagnoosin, iso kivi putosi sydämeltäni. ADHD ei puhkea huonosta kasvatuksesta. Kyseessä on syntymästä asti erityislapsi, joka tarvitsee paljon enemmän ohjausta ja kannustusta kuin "normi" lapsi.

Kun "normi" lapsi oppii ohjeen 5-7 toiston jälkeen, ADHD lapselta voi mennä 20-30 toistoa ennenkuin oppi menee perille.

ADHD lapsi on hyvin herkkä vaistoamaan mitä muut ajattelevat hänestä. Olen esimerkiksi törmännyt siihen, että jotkut ihmiset eivät tule poikani kanssa juttuun, sillä he eivät arvosta poikaani. Kuulen miten he vähättelevät poikaani ja yrittävät saada hänet samaan muottiin kuin muutkin. Tämä aiheuttaa päänvaivaa myös siitä näkökulmasta että lapsi vaistoaa mitä omat vanhemmat tuntevat häntä kohtaan. Jos vanhemmat haukkuvat, huutavat, toruvat ja kyseenalaistavat ADHD lapsen toimintaa, ei lopputulos ole kenenkään kannalta hyvä. Minultakin meni jokunen tovi ymmärtää, että minun oma käytös ja jopa puhetyyli vaikuttavat ADHD lapsen omaan olotilaan.

ADHD oireita voidaan lieventää monilla eri keinoilla. Meillä apua on ollut perheneuvolakäynneistä, lääkkeestä, vitamiineista ja ruokavaliosta. ADHD lapsi käy ylikierroksilla lähes koko ajan, siksi esimerkiksi uni oli pojallani hyvin kevyttä ja katkonaista. Kokeilin Melatoniinia ja sen avulla hän on oppinut nukahtamaan ja nyt hän nukkuu yöt melkein kokonaan heräilemättä.

ADHD lapsella tulisi olla tarkat ja tiukat rajat. Rajat ja säännöt sekä rutiinit tuovat ADHD lapselle kaivattua turvallisuutta pään sisällä olevaan kaaokseen. On myös hyvä tiedostaa, että ADHD oireinen lapsi ei pysty vastaanottamaan monia ohjeita kerrallaan. Itse olen tehnyt useasti sen virheen, että olen antanut kolme perättäistä hyvin yksinkertaista ohjetta pojalleni. Tulos? Tavaroita heittelevä, kiroileva, ovia paukutteleva raivokohtaus. Kun sitten myönnän tehneeni virheen ja antaneeni hänelle liian monta tehtävää kerralla (kerron tämän siis ääneen pojalleni), hän rauhoittuu ja kuuntelee uudelleen. Tällä kerralla kuitenkin annan yhden ohjeen kerrallaan ja valvon että hän tekee asian alusta loppuun ennen uuden tehtävän antamista.

On hyvä myös muistaa se, että ADHD oireisen lapsen elämää ei voi laittaa uusiksi nopealla temmolla. Lapsi tarvitsee aikaa sisäistäkeen uudet asiat ja prosessoidakseen ne jotta hän kokee että muutos on hänelle turvallinen. Minun poikani on luonteeltaan negatiivinen - hassulla tavalla. Kun ehdotan jotain, vaikka uimaan lähtöä, poikani ensimmäinen reaktio on (aina) ei. Kun sitten en kiinnitä siihen mitään huomiota ja odotan 5 minuuttia, poikani itse kysyy: "Niin milloin me lähdetään sinne uimaan?" =D

Meillä on tehty 2 vuotta töitä sen eteen että olemme saaneet elämän jollain tavalla tasapainoon. Olemme perheneuvolan kanssa selvittäneet milloin poikani tuntee itsensä ja olotilansa turvalliseksi tai turvattomaksi. Pystymme ennakoimaan tilanteisiin ja harjoittelemaan niitä tilanteita, jotka aikaisemmin ovat olleen hänelle turvattomia. Olemme aloittaneet lääkehoidon (joskin uneksin elämästä ilman lääkkeitä). Tähän akuuteimpaan hetkeen lääke on kuitenkin ollut meille hyvä asia, sillä poikaa on paljon helpompi käsitellä. Hän kuuntelee, keskittyy ja jaksaa tehdä yksitoikkoisiakin asioita pitkään lääkkeen avulla.

Olen aloittanut vitamiinikuurit,koko meidän perhe syö 30 mikrogrammaa D-vitamiiniapäivittäin, sen lisäksi lapset ottavat monivitamiinit joka aamu ja poikani saa tämän päälle 5ml kalanmaksaöljyä. Meillä syödään Apteekista saatavaa sitruunan makuista kalanmaksaöljyä.Olen jättänyt ruokavaloistamme einekset, keksit, limpparit, mehut, karkit ja pullat pois. Yritän tehdä ruokaa mahdollisimman puhtaista ruoka-aineista. On ihmeellistä millaisen muutoksen pelkkä sokerin ja einesten ruokavaliosta poisjättäminen ja D-vitamiini lisääminen on saanut aikaan.

Tässä on pähkinänkuoressa tietoa ADHD:sta. Lisätietoja saat muun muassa ADHD-tietoaADHD-liittoSuomen ADHD aikuiset ry ja Terveyskirjaston sivuilta. Ruokavaliosta luin itse Tohtori Tolosen sivuilta. Myös kirjastoista lainaksi saatava kirja Tulistuva Lapsi (Ross W. Greenen kirjoittama) auttoi ihan alkumetreillä ymmärtämään ADHD oireisen lapsen käytöstä. Monia muitakin hyviä kirjoja on olemassa.

ADHD lapsen perheellä on oikeus moniin tukiin. Kelalta voi hakea alle 16 vuotiaille tai sen ylittäville vammaistukea (hirveä sana mutta minkäs teet). Sen lisäksi voi hakea verottajalta veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, sopeutumisvalmennusta (Kela järjestää mutta myös muita järjestäjiä löytyy googlettamalla), lääkärin C-todistuksella voi myös ADHD-oireisen lapsen huoltaja päästä ilmaiseksi (erityislapsen saattajana) esimerkiksi uimahalliin, kylpylään, huvipuistoon tai elokuviin. Etuja on siis saatavilla ja niitä kannattaa hakea. Onhan se aikamoinen rumba lähteä etsimään tietoa mutta sitä varten me vertaistukiryhmien ohjaajat olemme olemassa. Meiltä voi aina kysyä neuvoa!

Jos sinulle tulee mieleen kysymyksiä tähän liittyen, voit laittaa sähköpostia unelmaonnellisuudesta[at]gmail.com niin vastailen niihin mielelläni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Follow @ Instagram

Back to Top