Tekeekö sympatia meistä onnellisia vai onnettomia?

Wikipedia määrittelee sympatian myötätuntemiseksi eli toisen mielihyvän kokemista omana mielihyvänä tai vastaavasti toisen mielipahan tai tuskan tuntemista mielipahana.

(Empaattinen ihminen samaistuu herkästi toisen ihmisen tunnereaktioihin ja pyrkii ymmärtämään toisen ihmisen käytöstä, näkökulmaa ja tunnereaktiota).

Ovatko sympaattiset ihmiset onnellisempia kuin muut? Asialla on puolensa ja puolensa. Kuten kirjoitin jokin aika sitten "Empatia kasvattaa yrityksen tulosta", ihmiset pitävät siitä, että heistä pidetään huolta ja että heistä välitetään. Se saa ihmiset tuntemaan itsensä arvostetuksi ja tärkeiksi. Jos tunnen, että minusta välitetään, tunnen oloni myös onnellisemmaksi.

Olin kerran tilanteessa jossa eräs ihminen kertoi monta kertaa tapaamisen aikana olevansa empaattinen ja sympaattinen ihminen. Kuitenkin hänen käytöksensä ja asenteensa kertoivat minulle jotain muuta. Sympaattinen ja empaattinen ihminen ei korosta olevansa sellainen. He vain ovat. (Samaa tuumasi muuten perheneuvoan psykologikin).

Toisaalta ei välttämättä ole helppoa elää toisen ihmisen mielipahassa mukana. Se vie paljon energiaa ja pahimmillaan saa itsensä vaipumaan masennukseen.

Heitänpä ilmoille kysymyksen:
Jos joku ystävistäsi saisi lottovoiton, miten reagoisit?
Toivoisitko / pyytäisitkö häntä jakamaan voiton kanssasi, koska olet hänen ystävänsä?
Suuttuisitko hänelle, koska hänellä kävi tuuri ja sinulla ei?
Lopettaisitko yhteydenpidon kokonaan koska ajattelet, että hänestä automaattisesti tulee ilkeä ja piittaamaton, oman etunsa tavoittelija?
Vai olisitko onnellinen hänen puolestaan?
Iloitsisitko hänen hyvää tuuriaan ja toivottaisit hänelle edelleen kaikkea hyvää?

Vastaukset näihin kysymyksiin kertovat alustavasti sen, oletko luonteeltasi empaattinen ja sympaattinen vai et. Jos haluat opetella sympaattisuutta ja empaattisuutta, kaikki lähtee sinun omasta asenteestasi ja halukkuudestasi muuttua.

Tekeekö sympatia meistä onnellisia? Kyllä, silloin kun osaat aidosti ja vilpittömästi olla onnellinen ystäviesi puolesta ja tuet ja kannustat heitä silloin kun heillä on vaikeaa. Toisten vaikeuksia ei tarvitse ottaa omille harteille kannettavaksi vaan etsiä ystävälle tietoa ja uusia näkökulmia miten asiat voisivat olla.

Empaattisuus ja sympaattisuus eivät tee meistä heikkoja vaan vahvoja. Kun haluat että muille tapahtuu hyviä asioita, niitä alkaa tapahtumaan myös sinulle. Se mihin kiinnität huomiosi ja energiasi, lisääntyy. Välillä emme vain malta odottaa ja katsoa että asiat lähtevät menemään parempaan suuntaan.

Haluatko opetella empaattisuutta ja sympaattisuutta?
Aloita itsestäsi. Kehu itseäsi ja saavutuksiasi. Ole kiitollinen niistä asioista joita sinulla on tällä hetkellä elämässäsi. Ole kiitollinen ystävistäsi. Sitten pikkuhiljaa lopeta huonojen asioiden korostaminen ja aloita puhumaan vain hyvistä asioista. Löydä jotain hyvää jokaisesta ihmisestä, joita elämässäsi on. Kun kiinnität huomiota tällaisiin asioihin, muut alkavat puhua hyvää myös sinusta. He alkavat tukea unelmiasi ja pyrkimyksiäsi ja auttavat sinua löytämään ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.

Ja muista. Ole kärsivällinen. Ei Roomaakaan rakennettu päivässä.

2 kommenttia:

  1. Olipa mukava kirjoitus ja varmasti myös totta!! Kyllä minä olisin onnellinen, jos ystäväni voittaisi lotossa :) Toisen menestyksestä, onnesta ja pärjäämisestä tulisi hyvä mieli itsellenikin.

    Mutta heitämpä kääntöpuolen, meille kun sattui onnettomuus, niin osa ns. ystävistäni hävisi!! Osasta en ole kuullut tuon päivän jälkeen ja luulin, että ystävyytemme oli aitoa ja oikeaa. Tuo koettelemus siis karsi ystäväpiiriäni, erottaen ikään kuin jyvät akanoista.
    Tosin uusia ystäviä ja kohtalo tovereita kun tullut sen jälkeen. Ja olenkin todennut, että laatu korvaa määrän. Mutta ei ollut kaikista kulkemaan rinnallani sen kohtalokkaan onnettomuuden jälkeen ja tässä muuttuneessa elämän tilanteessa, lapseni omaishoitajana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kirsi Marjut, on tosiaan ikävää, että osa ystävistäsi on kaikonnut onnettomuuden jälkeen. Koska onnettomuuden jälkeen olisit varmasti tarvinnut kaiken mahdollisen avun ja tuen.

      On vaikea lähteä arvailemaan syitä, miksi yhteydenpito katkesi. Itse huomaan useimmiten, että olisi helpompi olla jos saisi tietää vastauksen kysymykseen "Miksi?".

      Olen kanssasi samaa mieltä, että laatu korvaa määrän. Ja kun tärkeimmät ystävät ovat pysyneet rinnallasi tähän asti, tiedät, että he tulevat pysymään siinä jatkossakin. Se on äärimmäisen lohduttavaa ja tuo turvallisuutta elämään.

      Se työ mitä tällä hetkellä teet, tyttäresi omaishoitajana, on maailman tärkein työ. Ja vain ihminen, joka osaa arvostaa elämää, saa sellaisen vastuun kannettavakseen. Sanotaan, että meille annetaan vain sen verran vastoinkäymisiä, mitä jaksamme kantaa. Tämä on tuonut minulle lohtua niinä vaikeina hetkinä kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle.

      Olet arvokas ihminen joka tekee arvokasta työtä. Nostan sinulle hattua ja toivon, että jokaisena päivänä löydät monia onnenhetkiä. <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Follow @ Instagram

Back to Top