Minun 10 unelmaani

Olen tässä päivänä muutamana miettinyt, millaisia unelmia minun takataskuistani löytyy. Arki vie (harmillisesti) ajatukset aina välillä "sivuraiteille", joten itseäkin on hyvä muistutella mistä unelmoi.

Tässäpä on minun tämän hetkiset pinnalla olevat unelmat:

1. Tasapainoinen, järjestelmällinen, hauska ja onnellinen arki

Olen sitä mieltä, että arkemme on aika hyvin tasapainossa muun menon kanssa, hauskaakin meillä on ja sitä kautta onnellisuutta löytyy. Mutta tuo järjestelmällisyys on hieman hakoteillä. Viikko sitten siivosin (yksin ollessani) keittiön pinnat kerrankin siisteiksi. Perjantaihin asti järjestys säilyi kunnes lapset tulivat kotiin ja alkoivat siivota omia huoneitaan. Kaikki tarpeettomat tavarat + roskat he kantoivat - mihinkäs muualle - kuin keittiön pöydän päälle... "Äiti, roskikseen ei mahdu enää mitään, mä laitan nää tähän pöydälle!" "Joo, ok." 

Hmm... Seuraavalla kerralla aion varmistaa kolmeen kertaan, mihin minä vastaan "joo, ok"....

Järjestelmällisyys ei tarkoita kontrollointia vaan tässä tapauksessa siistiä ja järjestyksessä olevaa kotia. Adhd-lapsen ja add-tutkimuksiin-elokuussa lapsen kanssa järjestelmällisyys voi olla haasteellista mutta ei mahdotona...

2. Matkustaa Espanjaan vuoden päästä 4 viikoksi lasten kanssa

Tapasin tässä jokin aika sitten asiakkaan, joka asuu 9 kk manner-Espanjassa ja 3kk kesämökillään Suomessa. Kun "virallinen" osuus tapaamisesta oli ohi, hän alkoi kertomaan elämästään Espanjassa. Tästä sain oivan idean: Miksi en matkustaisi vuoden kuluttua lasten kanssa Espanjaan 4 viikoksi ja tuoksuttelisi maailman tuulia? 

Olen aina halunnut matkustaa Espanjaan sen jälkeen kun olin Gran Canarialla matkaoppaana. Vuokrataso manner-Espanjassa on edullinen suhteessa Suomeen. Kun hyvissä ajoin ostan lennot ja vuokraan asunnon, ei mitään muuta tarvitsekkaan tehdä kuin odottaa ensi kesää. Ah, tuskin maltan odottaa...

3. Olla mahdollisimman nopeasti velaton

Kukapa ei tästä unelmoisi =D Tosin, minulla on tähän muutama kikka kolmonen takataskussa, joita lähden toteuttamaan. Voisi kuvitella, että "työttömälle" tämä on täysin mahdotonta mutta minun sanavarastoni ei tunne sanaa "mahdoton". 

4. Matkustaa Skotlantiin (oikeastaan tämä on poikani unelma)
Tänään juttelin poikani kanssa Espanjaan matkustamisesta ja hän hihkaisi, että haluaisi mieluummin matkustaa Skotlantiin. Kun sitten kysyin miksi, hän sanoi: "No tietysti siksi, että haluan pitää kilttiä!" =D Oli siinä naurussa pitelemistä... Mutta ei, Skotlanti on kaunis paikka, voisihan siellä jossain vaiheessa piipahtaa

5. Matkustaa Kanadaan (tämäkin on poikani unelma)
Heti sen perään kun poikani sanoi haluvansa matkustaa Skotlantiin, hän hönkäisi, että haluaisi matkustaa Kanadaan. Kun sitten tiedustelin syytä, hän sanoi: "Koska haluan metsästää!" 

Hmm... Kyllä, voimme matkustaa Kanadaan mutta sitä ladattua asetta en ehkä 11-vuotiaalle adhd pojalleni vielä anna...

6. Viettää kerran kuussa omaa viikonloppua
Kyllä se vaan niin on, että kaiken arjen ja työn ja lastenkasvatuksen keskellä oma aika ja hiljentyminen tekevät hyvää itse kullekin. Alussa hiljaisuus tuntui minusta(kin) kammottavalta mutta pikkuhiljaa siihen alkoi tottua. Irtiotto arjesta - jolloin näkee enemmän kuin uskoisikaan. Suosittelen jokaiselle äidille ja isälle.

7. Saada ihmiset ymmärtämään, että välittäminen, inhimillisyys ja yhteisöllisyys ovat hyviä asioita
Kuulen useasti puhuttavan, että "ennen vanhaan koko naapurusto kasvatti kaikkia lapsia". Minusta tämä on hyvä asia. Jos minun lapseni heittäisi kiven ikkunaan, ilman muuta haluaisin siitä tietää. Yhteisöissä pidettiin huolta jokaisesta, jokainen oli tärkeä ja osa isoa perhettä. 

Tänä päivänä jokainen välittää vain itsestään ja perheestään. Jos joku on kaatunut kadulla, hyvin harva vaivautuu edes soittamaan hätäkeskukseen. Muistatko jokin aika sitten mainoksen, jossa vanha nainen käveli yöpaitaisillaan keskellä kaupunkia kenenkään puuttumatta asiaan? 

Toisista huolta pitäminen ei tarkoita, että kaikki muut menevät oman itsen edelle vaan sitä, että autetaan toista silloin kun pystytään. Jos tulen kaupasta ulos ja minulla on kädet täynnä ostoksia ja tyttäreni tai poikani kulkee rinnallani, odotan (ja opetan) heidän avaavan oven ja pitämään sitä auki myös muille. 

8. Auttaa mahdollisimman monta ihmistä elämään hyvää elämää
Onnellisuus ja hyvä elämä tarkoittaa jokaiselle jotain. Ei voida sanoa, että "tällainen ihminen on onnellinen" sillä onnellisuus on jokaiselle omaa ja yksilöllistä. Joku tulee onnelliseksi ystävän soitosta, joku taas siitä, että saa viettää illan yksin kotona.

Se, mitä minä haluaisin tehdä, on auttaa ihmisiä löytämään niitä asioita, jotka tekevät itsestä onnellisen. Hauan saada ihmiset ajattelemaan ja pohtimaan, mikä tekee juuri heidän elämästään hyvän. 

Löysin Facebookin kautta artikkelin, jossa kerrottiin, että Positiivisuus-haaste synnytti välittömästi Negatiivisuus-vastareaktio-haasteen. Toki ymmärrän sen, että jokaisella on oikeus tuntea ja ajatella mitä haluaa enkä tietenkään voi tuputtaa onnellisuutta kenellekään mutta en vain käsitä, miksi joku haluaa mieluummin olla negatiivinen kuin positiivinen? 

Sanotaan, että negatiiviset ajatukset saavat kehonkin voimaan huonosti. Olen itseasiassa kiinnittänyt tähän huomiota. Monta kertaa kun olen vihainen jostain, saan massiivisen päänsäryn. Jos tunnen oloni loukatuksi ja vellon siinä tunteessa pidemmän aikaa, olkapääni alkaa reistailla. Stressi ja huoli saavat naamani puhkeamaan täyteen näppyläkukkaan ja syyllisyys kalvaa alaselkääni. 

Negatiivisuus synnyttää negatiivisuutta - positiivisuus positiivisuutta. Tuskin kovin moni jaksaisi lukea blogiani jos vain valittaisin kaikesta. Se, että ajattelen asioista positiivisesti ei tarkoita, että en myöntäisi ongelmien olemassaolemista. Se tarkoittaa, että osaan suhteuttaa ne muuhun elämään enkä anna niiden vallata päätäni täydellisesti.

Jokaiseen ongelmaan löytyy aina ratkaisu.

9. Yllättää ja yllättyä
Rakastan positiivisia yllätyksiä. Minusta on ihana piristää jonkun päivää ja nähdä hymy heidän kasvoillaan. Viikko sitten sunnuntaina lähdin aamusta lenkille. Vastaani käveli vanha rouva, joka käveli hitaasti sauvoihin tukeutuen. Hänen selkänsä oli kumara ja katse tiukasti maassa. Kun olimme kohdakkain, sanoin hänelle iloisesti "Huomenta!" ja näin kuinka siinä silmänräpäyksessä hänen ryhtinsä koheni ja aurinkoinen ilo ja lämpö nousivat hänen kasvoilleen. 

Pieni ele minulle - iso ilo hänelle. 

10. Muuttaa edes pienen hiukkasen verran tätä maailmaa parempaan suuntaan
Suuren suuri unelma mutta kuitenkin mahdollinen. 

* * * * * * 

"Jos ihmiset eivät naura unelmillesi, ne eivät ole riittävän suuria."

* * * * * * 

"Ole se muutos jonka haluat nähdä maailmassa."

* * * * * * 

Tässähän tätä onkin toteutettavaa loppuelämäksi =D

Millaisia unelmia sinulla on? 

Aarrekarttaa varten hommattuja lehtiä... Askartelu alkakoon!