Miksi unelmat epäonnistuvat?

Kerron sinulle erään tarinan:

"Olipa kerran pieni tyttö, joka unelmoi paremmasta elämästä. Joka aamu ja ilta hän hiljentyi vuoteessaan ja lausui itselleen alla olevat lauseet 10 kertaa mielessään:

- Olen rauhallinen ja kärsivällinen
- Olen kiitollinen siitä että olen rauhallinen ja kärsivällinen
- Menestyn ja vedän puoleeni lisää menestystä
- Olen kiitollinen siitä että menestyn ja vedän puoleeni lisää menestystä
- Elämme rikasta ja yltäkylläistä elämää
- Olen kiitollinen siitä että elämme rikasta ja yltäkylläistä elämää.

Tyttö lausui nuo sanat itselleen päivästä toiseen ja viikosta toiseen kunnes eräänä päivänä hän alkoi huomata muutoksia elämässään. Pikkuhiljaa lotto- ja kenovoitot suurenivat muutamista euroista muutamiin satasiin, työpaikalla myyntiä tuli koko ajan, josta esimies kiitti ruhtinaallisesti. Tuli palkankorotuksia ja etuisuuksia.

Silti pikkuhiljaa tuo tyttö alkoi tuntea yksinäisyyttä. Kotiin tullessaan lapset eivät enää juosseet häntä vastaan ja illat ja viikonloput lapset halusivat mieluummin viettää kavereidensa kanssa kuin kotona.

Tyttö itki iltaisin itsensä uneen. Hänen unelmansa oli kääntynyt häntä vastaan.

Vaikka hän oli saavuttanut kaiken mistä oli unelmoinut, hän oli tyytymätön. Hän alkoi stressata elämästään yhä enemmän, töissä oli koko ajan kiire ja työt vain lisääntyivät. Asiakkaat alkoivat olla entistä vaativampia ja päivä päivältä esimies vaati parempaa työn laatua.

Kunnes eräänä aamuna tyttö ei enää jaksanut. Hän jäi sänkyyn nukkumaan eikä enää välittänyt mistään mitään. Hän ei tuntenut yhtään mitään. Ei iloa, ei surua, ei vihaa, ei turhautumista.

Vain tyhjyyttä.

Tyttö haki itselleen sairaslomaa ja oli 5 viikkoa pois työelämästä. Tuon 5 viikon aikana hän oivalsi jotain. Hän ymmärsi, miksi unelma oli särkynyt. Hän ymmärsi, että unelma ei ollutkaan hänen vaan jonkun muun. Hän ymmärsi, että halusi niin paljon olla osa jotain suurempaa yhteisöä - menestyjiä - että oli kadottanut itsensä.

Tuolla hetkellä tyttö alkoi todella pohtia elämäänsi. Mikä hänen elämässään oli kaikkein tärkeintä. Mitkä asiat saivat hänet nauramaan ja iloitsemaan ja mitkä asiat toivat hänelle mielihyvää omana itsenään.

Tuosta päivästä lähtien tyttö alkoi jahdata oikeita, vilpittömiä unelmia joista hän nauttii vielä tänäkin päivänä.

Tarinan opetus?

Unelmat epäonnistuvat vain, jos ne ovat ahneuden aikaansaamia.

Sen pituinen se."