Happiness of Today

Tänään tein mustikka, mansikka, maustamon luomujugurtti pirtelöä itselleni ja mansikka, banaani, maustamaton jugurtti pirtelöä lapsilleni. Kas kummaa että lasten pirtelöt hupenivat niin nopeasti etten edes ehtinyt niistä kuvaa ottaa. =)

Sitten muistuttelin mieleeni valokuvauksen alkeita, edellisestä kerrasta onkin aikaa useampi kuukausi. Tässä tämän päivän kuvia...

Camerana Canonin EOS 1000D, objektiivina Canonin 75-300mm.

Happiness = Simplicity

"Kirjoita kaikki ne mieltäsi kuormittavat, tekemättömät tehtävät paperille tai vihkoon. Sillä tavalla ne eivät enää kuormita mieltäsi. Sen jälkeen mieti jokaisena päivänä yksi iloa tuottava asia. Kun löydät sen, se saa hormonitasosi nousemaan ja se puolestaan kohottaa mielialaasi. Kokeile niin voit yllättyä kuinka helppoa se todellisuudessa on."

Näin työpsykologi sanoi minulle 4 viikkoa sitten. Olin ollut sairaslomalla yhden viikon ja pää tuntui täydeltä ja tyhjältä samalla kertaa. En pystynyt jäsentelemään asioita, en edes niitä pienimpiä.

Menin kotiin, istuin sohvalle ja vain istuin. En pystynyt tuohonkaan. Mikä minussa on vikana?! Yksinkertainen tehtävä: kirjoita lista! Ota se perhanan kynä käteen ja kirjoita vihkoon ne asiat jotka sinua ärsyttävät! Miten vaikeaa se voi olla?!?

Meni toinen päivä. Ja kolmas. Vasta neljäntenä päivänä otin kynän ja vihkon ja kirjoitin asiat ylös. Seuraavana päivänä jatkoin. Ja sitten laskin ne. 76 tekemätöntä tehtävää - pelkästään liittyen kotiin, lapsiin, kouluun tai omaan hyvinvointiin liittyvää. En edes halunnut ajatella töitä. Kaikkia niitä tekemättömiä töitä joita en ollut tekemässä.

Tuona päivänä sain viivata yli 4 tehtyä tehtävää. Olin ylpeä itsestäni. Tiesin että jonain päivänä saisin vetää viimeisen tekemättömän tehtävän yli. Mutta se veisi aikaa. Päätin, että ottakoot vaikka kolme vuotta mutta jonain päivänä ne olisivat tehty.

Kaksi päivää tuon jälkeen istuin sohvalla kuppi kahvia kädessäni ja kaksi Tasangon sydänsuklaakeksiä vierelläni. Söin keksejä pieniä paloja haukkaillen ja otin pieniä hörppyjä kahvistani. Luin Anna lehteä ja nautin. Tuo pieni hetki kesti 45 minuttia mutta se oli minun hetkeni. Kukaan ei vaatinut, kukaan ei puhunut, kukaan ei kysynyt, kukaan ei huutanut eikä kukaan häirinnyt minun hetkeäni. Tuntui kuin tuo hetki olisi kestänyt ikuisuuden.

Onnellisuus on yksinkertaisuutta. En tarvitse suuria eleitä enkä kalliita lahjoja. Tuo 45 minuuttia omaa aikaa oli minun ensimmäinen onnellinen hetkeni. Siitä oli hyvä jatkaa seuraavaan päivään.

Milloin sinä olet viimeksi viettänyt omaa aikaa? Tehnyt juuri sitä mitä huvittaa? Jos siitä on kulunut yli kaksi viikkoa, pysähdy, raivaa kalenteristasi 30 minuuttia tai vaikka tunti ja tee jotain vain itsellesi. Keskity hetkeen, ole läsnä itsellesi. Ja nauti. Olet sen ansainnut.

Happiness á la Today

Kuten arvata saattaa, sain kuin sainkin pöydän eilen siivottua! Onneksi se ei ollut yhtä täynnä tavaraa kuin joulun seutuun, mutta kyllähän tuohon pöydän siivoamiseen sai puoli tuntia kulumaan...

Posti toi minulle eilen yllätyksen: ystäväni oli lähettänyt minulle postikortin, jossa hän ehdotti uutta päivää uudelle perinteellemme! Teimme nimittäin vuoden alussa uudenvuoden lupauksen, jossa sovimme että näemme kerran kuussa joko kahvin tai lounaan merkeissä.

Meidän molempien elämä on aika hektistä, pienet lapset, työt ja arki vain saa päivät menemään hurjaa vauhtia eteenpäin.

Millä tavalla sinä olet yllättänyt ystäväsi äskettäin? Voisiko perinteinen kortti ja iloinen tervehdys olla sellainen?