Näin työpsykologi sanoi minulle 4 viikkoa sitten. Olin ollut sairaslomalla yhden viikon ja pää tuntui täydeltä ja tyhjältä samalla kertaa. En pystynyt jäsentelemään asioita, en edes niitä pienimpiä.
Menin kotiin, istuin sohvalle ja vain istuin. En pystynyt tuohonkaan. Mikä minussa on vikana?! Yksinkertainen tehtävä: kirjoita lista! Ota se perhanan kynä käteen ja kirjoita vihkoon ne asiat jotka sinua ärsyttävät! Miten vaikeaa se voi olla?!?
Meni toinen päivä. Ja kolmas. Vasta neljäntenä päivänä otin kynän ja vihkon ja kirjoitin asiat ylös. Seuraavana päivänä jatkoin. Ja sitten laskin ne. 76 tekemätöntä tehtävää - pelkästään liittyen kotiin, lapsiin, kouluun tai omaan hyvinvointiin liittyvää. En edes halunnut ajatella töitä. Kaikkia niitä tekemättömiä töitä joita en ollut tekemässä.
Tuona päivänä sain viivata yli 4 tehtyä tehtävää. Olin ylpeä itsestäni. Tiesin että jonain päivänä saisin vetää viimeisen tekemättömän tehtävän yli. Mutta se veisi aikaa. Päätin, että ottakoot vaikka kolme vuotta mutta jonain päivänä ne olisivat tehty.
Kaksi päivää tuon jälkeen istuin sohvalla kuppi kahvia kädessäni ja kaksi Tasangon sydänsuklaakeksiä vierelläni. Söin keksejä pieniä paloja haukkaillen ja otin pieniä hörppyjä kahvistani. Luin Anna lehteä ja nautin. Tuo pieni hetki kesti 45 minuttia mutta se oli minun hetkeni. Kukaan ei vaatinut, kukaan ei puhunut, kukaan ei kysynyt, kukaan ei huutanut eikä kukaan häirinnyt minun hetkeäni. Tuntui kuin tuo hetki olisi kestänyt ikuisuuden.
Onnellisuus on yksinkertaisuutta. En tarvitse suuria eleitä enkä kalliita lahjoja. Tuo 45 minuuttia omaa aikaa oli minun ensimmäinen onnellinen hetkeni. Siitä oli hyvä jatkaa seuraavaan päivään.
Milloin sinä olet viimeksi viettänyt omaa aikaa? Tehnyt juuri sitä mitä huvittaa? Jos siitä on kulunut yli kaksi viikkoa, pysähdy, raivaa kalenteristasi 30 minuuttia tai vaikka tunti ja tee jotain vain itsellesi. Keskity hetkeen, ole läsnä itsellesi. Ja nauti. Olet sen ansainnut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!